Nato-johtoiset Kfor-joukot luovuttivat torstaina serbeille tärkeän historiallisen Gazimestan-monumentin vartioinnin Kosovon poliisivoimille.

Monumentti on pystytetty vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelun muistolle. Vaikka serbiarmeija hävisikin tuolloin taistelun ottomaaneille, taistelulla on tärkeä asema serbien kansalliselle identiteetille. Kosovossa sijaitseva taistelukenttä on myös suuri syy siihen, miksi Serbia katsoo Kosovon kuuluvan itselleen.

Vuosien varrella monumentilla on järjestetty lukuisia mielenosoituksia, ja se on yritetty rikkoa monesti. Paikka on kuuluisa myös silloisen Serbian presidentin Slobodan Milosevicin vuoden 1989 Gazimestan-puheesta, jota pidetään yhtenä lähtölaukauksena Jugoslavian verisille hajoamissodille

Suomen Rauhanturvaajaliitto on tyytyväinen puolustusvoimien päätökseen panostaa naisiin kohdistuvaan rekrytointiin.

Naisrauhanturvaajien vähäisen määrän vuoksi Puolustusvoimat on päättänyt aloittaa erityisesti naisiin kohdistuvan tiedotuskampanjan, jolla kerrotaan mahdollisuuksista osallistua sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. Kampanjaa valmistellaan parhaillaan ja se käynnistyy vielä kevään aikana.

Tätä nykyä naisia on suomalaisista rauhanturvaajista alle prosentti. Esimerkiksi Ruotsi on lähettänyt huomattavasti enemmän naisia rauhanturvatehtäviin.

Suomen Rauhanturvaajaliiton mielestä naisia tarvitaan rauhanturvaajiksi samalla tavoin kuin miehiäkin. On myös olemassa sellaisia tehtäviä, joita miesrauhanturvaajat eivät voi tehdä, kuten naisille suoritettavat henkilötarkastukset. Joissain kulttuureissa miesrauhanturvaajat eivät lainkaan voi olla tekemisissä paikallisten naisten kanssa.

Asian nosti esiin myös puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen avatessaan 193. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin maanantaina. Komentaja oli huolissaan varsinkin Afganistanin tilanteesta: viime vuoden lopulla reilusta sadasta rauhanturvaajasta vain yksi oli nainen.

EU-neuvosto on päättänyt osallistua Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen
(EUTM Somalia) Koulutuksen tarkoituksen on vahvistaa Somalian siirtymäkauden
hallitusta. Muut osallistujat ovat Afrikan Unioni, YK, Yhdysvallat ja Uganda

Koulutus annetaan juokkuetasolla 2000 sotilaalle. Upseereille ja aliupseereille
annetaan lisäkoulutusta. Koulutus pidetään Bihangassa Länsi-Ugandassa.

Ruotsin hallitus on jo päättänyt osallistumisesta neljällä kouluttajalla ja yhdellä
CIMIC-upseerilla. Ruotsi perustaa Suomen kanssa kaksi kolmen hengen koulutustiimiä.

EUTM kestää vuoden ajan. Ruotsin ensimmäiset sotilaat lähtevät huhtikuun
puolessavälissä.

Afganistanissa toimivat ruotsalaiset vaativat nykyistä suurempia valtuuksia aseiden käyttöön uhkaavissa tilanteissa. Voimassa olevien määräysten mukaan he saavat avata tulen vasta kun he ovat jo joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Väkivalta Ruotsin ja Suomen partioimalla Mazar-I-Sharifin alueella on lisääntymässä, tuoreessa muistissa on kahden ruotsalaissotilaan ampuminen kuoliaaksi kuukausi sitten.
Ruotsin rauhanturvalain mukaan sotilaat saavat turvautua voimankäyttöön jos he joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, pidätyksen tai pakoyrityksen yhteydessä sekä väkivaltaisen mellakan torjumiseksi.

Ruotsalaissotilaat pitävät valtuuksia riittämättöminä

Uhkakuvan muuttumisen takia ruotsalaissotilaat kuitenkin pitävät valtuuksia riittämättöminä. Ruotsin ISAF-joukkojen komentaja, eversti Christer Tistam näkee nykylain liian rajoittavana.

- Tarkoitan aktiivista itsepuolustusta tilanteessa, jossa sotilasta uhataan väkivallalla. Silloin kyse on hätätilanteesta, jossa pitäisi toimia aktiivisemmin kuin nykyinen laki sallii. Siihen haluaisin muutoksen, sanoo Tistam.

Kyse on siis valtuuksista, joilla hengenvaarallinen tilanne voidaan ennakoida - toisin sanoen - ampua ensin ja kysyä sitten. Joukko-osaston komentajan, kapteeni Henrik Nordenin mielestä laajennettu itsepuolustus olisi tervetullut.

- Nykyisten sääntöjen mukaan meidän täytyy odottaa, että vastustaja tekee ensin jotain. Meitä täytyy ampua ennenkuin voimme toimia. Laajennettu itsepuolustus mahdollistaa toiminnan etukäteen eikä vasta jälkeenpäin. - Voisiko se johtaa väärien ihmisten ampumiseen? - Ei, olemme aina varovaisia ennenkuin painamme liipasinta, Norden vastaa.

Ruotsissa rintama rakoilee

Pohjois-Afganistaaniin ollaan siirtämässä myös lisää amerikkalaissotilaita, joka saattaa kiristää paikallisväestön asenteita entisestään. Ruotsalaissotilaiden mukaan liipasinsormen herkistäminen sinänsä ei kuitenkaan lisää väkivallan kierrettä.

- Enpä usko. Lähtökohta on kuitenkin itsepuolustus hätätilanteessa. Jos joku haluaa vahingoittaa meitä, hän joutuu itse vaaraan. Mutta kun tällainen tilanne syntyy, meidän tulee olla nykyistä tehokkaampia, painottaa eversti Christer Tistam.

Ruotsissa on aikaisemmin vallinnut laaja poliittinen yksimielisyys maan Afganistan-operaatiosta, mutta nyt rintama rakoilee. Suosiotaan kasvattava ympäristöpuolue vihreät vaatii uutta valtiopäiväkäsittelyä, mikäli voimankäytön valtuuksia halutaan lisätä.