Puolustusministeriö on päättänyt ottaa käyttöön erityisen kotiuttamisrahan rauhanturvaajille, joiden työt keskeytyvät puolustusvoimista tai kriisinhallintaorganisaatiosta riippumattomista syistä. Suuruudeltaan tämä kotiuttamisraha vastaisi viikon palkkaa.

Nykyisen palvelussopimuksen mukaan ns. "force majeure" -tapauksissa puolustusvoimilla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa koko sopimusajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkka maksetaan siltä ajalta, jonka operaatio kestää, ei koko sopimuskaudelta. Yli neljän kuukauden palveluksen jälkeen rauhanturvaajat saavat kuukauden palkallisen kotouttamisjakson, mutta lyhyemmissä palvelussuhteissa olevat jäävät nuolemaan näppejään.

Rauhanturvaajaliitossa puolustusministeriön esitystä pidetään hyvänä, mutta korvauksen määrää riittämättömänä.

- Jos esimerkiksi kuuden kuukauden sopimus päättyy jo kuukauden kuluttua, on tilanne kohtuuton. Viikon palkka on silloin pieni hyvitys, sanoo Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Holma.

Rauhanturvaajaliiton mukaan varsinkin sopimuskauden alkuvaiheessa keskeytyvien operaatioiden henkiökunnalle tulisi järjestää korvaavaa työtä sopimuksen loppuajaksi. He voisivat palvella Holman mukaan sopimussotilaina Porin Prikaatissa, jolloin tulonmenetyksiä ei aiheutuisi.

Järjestely ei myöskään maksaisi valtiolle ylimääräistä, sillä rahaa säästyisi operaation keskeytyessä. Tämä vaatisi kuitenkin ministeriötason ratkaisuja rahoituksen suhteen, sillä rauhanturvaoperaatiot rahoitetaan ulkoministeriön budjetista, kun taas sopimussotilaat kuuluvat puolustusministeriön budjettiin, Holma arvioi.

Tshadista palanneista osalla vaikeuksia

Keskustelu keskeytyneiden rauhanturvaoperaatioiden henkilökunnan kohtelusta käynnistyi, kun Tshadin rauhanturvaoperaatio keskeytyi ennen aikojaan. Valtaosa rauhanturvaajista palasi Suomeen toukokuussa, vaikka sopimus oli tehty elokuun loppuun saakka.
Muutamille operaatioon osallistuneille rauhanturvaajille on koitunut vaikeuksia, kun töistä on otettu määräaikainen palkaton vapaa tai virkavapaa ja asuntokin on ollut vuokrattuna toisaalle.

Nykyisen palvelusopimuksen mukaan yli neljä kuukautta palvelleille rauhanturvaajille tulee järjestää kuukauden mittainen palkallinen kotiuttamisjakso. Tshadista rauhanturvaajista osa joutui palaamaan hieman ennen kuin neljä kuukautta olisi tullut täyteen. Heille kuitenkin järjestettiin palkallinen kolmen viikon kotiuttamisaika. Rauhanturvaajaliitto on tähän järjestelyyn tyytyväinen.

- Kolmen viikon kotiuttamisjakso on linjassa nykyisen sopimuksen kanssa, Holma sanoo.

Tshadista palanneista rauhanturvaajista osalle operaation keskeytyminen aiheutti työttömyysjakson ja sitä kautta ansionmenetyksiä. Rauhanturvaajaliitto toivoo, että heistä jokaisen kanssa katsottaisiin kuinka suuret taloudelliset menetykset ovat olleet ja kuinka ne saataisiin korvattua.

Porin Prikaatin komentajan sijaisen, eversti Pekka Saariahon mukaan Tshadista kotiutettujen rauhanturvaajien hyväksi on käytetty kaikki keinot. Jatko on hänen mukaansa nyt kiinni ministeriöstä.

Työnantajalla velvollisuus ottaa rauhanturvaaja takaisin

Puolustusministeriö ei aio maksaa Tshadista palanneiden rauhanturvaajien palkkaa koko sopimuskaudelta.
Ministeriö vetoaa siihen, että nykyisen lain mukaan työnantajalla on velvollisuus ottaa rauhantehtävissä ollut työntekijä takaisin samaan tai vastaavaan tehtävään kuin missä hän on ollut myös silloin, kun palvelus keskeytyy.

- Käytännössä tämä voi olla kuitenkin hankalaa, koska työntekijälle on palkattu sijainen koko ajalle eikä vastaavaa työtä välttämättä löydy ollenkaan, kertoo Holma.

Tällaisissa tapauksissa työnantajaa ei pystytä tai haluta ottaa vastaan, vaikka laki niin määräisi. Yleensä työnantajaa vastaan ei Holman mukaan kuitenkaan haluta tai uskalleta lähteä käräjöimään.
Tshadin kriisinhallintaoperaatiossa palveli noin 80 suomalaista rauhanturvaajaa. YK-johtoinen operaatio keskeytyi Tshadin presidentin ja hallituksen vastustuksen vuoksi.

Puolustusvoimat varautuu siihen, että rauhanturvatehtävissä palvelevien sotilaiden mielenterveysongelmat lisääntyvät. Taustalla on Afganistan-operaatio, jossa suomalaiset rauhanturvaajat ovat joutuneet poikkeuksellisen kovaan paineeseen. Puolustusvoimat aikoo ottaa oppia tanskalaisten ja muiden eurooppalaisten maiden kokemuksista Afganistanissa ja Irakissa.

- Tanskassa on armeijan palveluksessa sopimuspsykologeja ja -terapeutteja, jotka tekevät pelkästään kotiin palaavien rauhanturvaajien psykoterapiaa, kertoo professori Jukka Leskinen Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitokselta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen mukaan yli puolella Suomeen palanneista sotilaista on ollut ensimmäisten viikkojen aikana sopeutumisongelmia, kuten stressioireita tai perheongelmia. Vaikeita mielenterveysongelmia on kuitenkin erittäin vähän eli noin prosenttilla kotiutuvista. Muissa Pohjoismaissa on tutkittu, että noin viitisen prosenttia rauhanturvaajista kärsii vakavammista ongelmista. 

Kotiutuville rauhanturvaajille, sotilastarkkailijat mukaanlukien, järjestetään jo palautetilaisuuksia, joissa käydään läpi palveluksen aikaisia tapahtumia niin pienryhmissä kuin yksilökeskusteluissa. Lisäksi he vastaavat erilaisiin kyselyihin ja seuranta jatkuu myös palveluksen jälkeen.

- Tarkoituksena on antaa kotiutuville rauhanturvaajille neuvoja kotiinpaluuseen liittyviin asioihin ja tarvittaessa myös kahvoja joihin tarttua mikäli kaikki ei sujukaan suunnitellusti. Perusajatuksena on kuitenkin ennaltaehkäisy. Kriisinhallintatehtävistä kotiutuminen on aina kuitenkin elämän muutos, sanoo Rauhanturvaajaliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Wirén.

Rauhanturvaajaliitolla on jo muutaman vuoden ollut käytössä ns. tukipuhelin, joka kuuntelee ja neuvoo rauhanturvaajia ja heidän läheisiään palvelukseen tai kotiutumiseen liittyvissä asioissa. Puolustusvoimat tukee rauhanturvaajien tukipuhelinta.

- Puhelinrenkaassamme on parikymmentä koulutettua vastaajaa, jotka ovat kaikki entisiä rauhanturvaajia. Joitain asioita on helpompi kertoa toiselle rauhanturvaajalle kuin täysin ulkopuoliselle taholle. Vuosittain soittoja puhelimeen tulee puolentoista sataa, Kimmo Wirén tietää.   

Kosovon Camp Villen vartiojoukkueen henkilöstö rotatoi näinä päivinä. Suomi on vastannut Keskisen Taisteluosaston pääleirin vartioinnista yhtäjaksoisesti nyt kaksi vuotta. Aiemmin tehtävä on kiertänyt leirin kansallisuuksien kesken ollen kulloisenkin johtovaltion tehtäviä.
Camp Villen vartiojoukkue vaihtuu kokonaisuudessaan, sillä nykyinen joukkue otti tehtävät vastaan vuosi sitten. Nyt aloittava vartiojoukkue on jo kolmas suoraan Porin Prikaatista heinäkuussa kotiutuneista varusmiehistä koottu yhtenäinen joukko. Säkylän Huovinrinteellä annetaan vapaaehtoisille varusmiehille kriisinhallintakoulutusta kolmen viimeisen palveluskuukauden aikana. Näistä valitaan myös vapaaehtoiset palvelemaan kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä.

Norjan rauhanturvaajaveteraanit luovuttavat palveluksestaan saamat mitalit takaisin valtiolle tänään. He protestoivat tällä tavoin valtion huonoa jälkiseurantaa ja alhaisia korvauksia haavoittuille/sairastuneille. Protestiin osallistuu noin 100 entistä rauhanturvaajaa.