Suomalaista rauhanturvaajaa syytetään tuottamuksellisesta palvelurikoksesta Tshadissa vuonna 2008. Nuori, noin 20-vuotias rauhanturvaaja käsitteli huolimattomasti räjähteitä, mikä synnytti lähes miljoonan euron vahinkoihin johtaneen telttaleiripalon.

- Tässä on kyse kahdesta räjähdelaadusta. Käsittelyssä on tapahtunut erehdys. Tahallisesti ei ole rikottu säädöksiä, vaan on käsitelty huolimattomasti räjähteitä ja erehdytty räjähteen laadusta, kertoo kihlakunnansyyttäjä Jaakko Tapala Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastosta.

Räjähteiden käsittely johti lopulta siihen, että teltan pohjana ollut puinen patio syttyi tuleen, ja tuli levisi myös viereisiin telttoihin. Majoitusteltat varusteineen tuhoutuivat palossa täysin. Tapaus sattui suomalaisten rauhanturvaajien leirillä Tshadissa joulukuussa 2008.
Tulipalossa tuhoutui valtavasti sekä Puolustusvoimien että rauhanturvaajien omaisuutta. Vahinkojen arvo on noin 900 000 euroa.

Koska tapaus on sotilasrikosasia, sitä aletaan käsitellä kiireellisenä. Tulipalosta ei syytetä muita kuin räjähteitä käsitellyttä nuorta miestä. Asianomistajana jutussa on Puolustusvoimat, joka aikoo vaatia syytetyltä vahinkojen osittaista korvaamista.
Tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta korkein mahdollinen rangaistus on kurinpitorangaistus tai enintään kolme kuukautta vankeutta.

Viikon aikana Somalian rannikolle on lähetetty jo kahdesti suomalainen laiva EU:n Atalanta-operaatioon. Viime viikolla SuomiAreenan keskustelussa Pauli Järvenpää kertoi, että Suomi osallistuu laivalla ja noin sadalla sotilaalla ensi vuonna merirosvojahtiin, kunnes Arto Räty ehti hätiin lisäten "jos poliittinen päätös asiaan saadaan".
Tänään julkaistussa Hesarin vieraskynässä Jarno Limnéll ja Charly Salonius-Pasternak eivät enää edes odota päätöstä, sillä "Suomi osallistuu lähitulevaisuudessa laivayksiköllään EU-johtoiseen Atalanta-operaatioon " ja jatkaa "mukanaolo operaatiossa lisää kriisinhallintaan osallistuvien suomalaisten määrää yli seitsemälläkymmenellä ja tarjoaa merivoimille mahdollisuuden olla mukana kansainvälisessä yhteistyöoperaatiossa."
Kirjoituksessaan lisäksi he oivasti toteavat, että merioperaation osallistumisessa ei ole Suomen kansalliselle puolustukselle juurikaan hyötyä. Sanat on taiteiltu hienosti - tyyliin "hyöty on rajallinen".

Jarno Limnéllin ja Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus:
^{http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kriisinhallintamme+kaipaa+selviä+tavoitteita/1135258882278}

Porissa SuomiAreenassa keskusteltiin myös naisten asemasta kriisinhallinnassa. Tilaisuutta veti entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen. Keskustelijoina olivat Suomen YK-liiton puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Pauli Järvenpää, Antti Häikiö, Liisa Jaakonsaari ja Kai Sauer, mutta Rauhanturvaajaliitto ei kutsua saanut. Se sinänsä on hämmentävää, sillä SRTL:lla on parhain näkemys ja kokemus otsikon aiheesta ollen myös YK-liiton jäsen. MTV3 ei siis ole tilanteen tasalla. Suomalaisia naisia on ollut rauhanturvatehtävissä jo vuodesta 1991 ja vuodesta -95 naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus. Näinä vuosina suomalaisia naisia on rauhanturvatehtävissä ollut yli 500.

- Siviilikriisinhallinnassa suomalaisten naisten osuus on noin 30%, joka on suurin määrä verrattuna mihinkään muuhun kansallisuuteen, faktoittaa Antti Häikiö. 

Naisia tarvitaan erilaisiin tehtäviin, mutta vain johonkin spesifistiin tehtäviin. Länsimaille on tärkeä näyttää, että naisia on mukana. Jonkinlainen syvä mielipide on, että naiset ovat mukana vain muodon vuoksi. Miehisessä kriisinhallinnassa ei juurikaan ole naisille tilaa, vaikka YK:n päätöslauselma 1325 niin haluaisi.
On totta, että erilaisissa konflikteissa naisten asema on erinomaisen surkea, joten naisten tietämystä näissä tarvitaan.

SuomiAreenan keskustelussa Atlanttiseuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari oli pettymys. Hän oli selvästi väärässä, nyt ammattilaisten, seurassa. Sen sijaan Antti Häikiö otti asiantuntijan roolin kouluttaen ohi mennen keskustelijoita ja kuulijoita.

Yleisöstä puheenvuoron käyttänyt ISAF-veteraani otti esiin oikean aspektin.
- Rauhanturvaajana en nähnyt kuin kaksi paikallista naista koko viiden kuukauden aikana. Ei rauhanturvaajat voi "opettaa" yhteisöä elämään ns. länsimaisen opin mukaan, hän tykitti.

Keskustelun puheenjohtaja Salolainen ei ollut oikea ihminen keskustelua vetämään, vaan hänen paikkansa olisi ollut asiantuntijana. Keskustelun pääaihe, eli naiset rauhanturvaajana, jäi valitettavan torsoksi.

Suomalaiset ISAF-joukot rotatoivat elokuussa ja samassa yhteydessä joukkojen kokoonpano muuttuu. Balkhin maakunnassa toimivaa kolmea MOT-joukkoa (Mobile Observation Team) ei enää rotatoida, vaan Suomen kontingentin kokoonpanoon lisätään jääkärijoukkue. Se sijoitetaan osaksi ruotsalaista kiväärikomppaniaa.
Kokonaan MOT-toiminnasta ei vielä luovuta, sillä PRT MeS:in vastuualueeseen kuuluvien Samanganin, Sheberganin ja Sar-e-Polin MOT-ryhmät jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Näiden ryhmien taru päättyy kuitenkin ensi maaliskuussa, joilloin suomalaisjoukko siirtyy jääkärikomppaniakokoonpanoon tukiosineen.
Muutokset ovat osa isompaa organisaatiomuutosta, sillä PRT:stä (Provincial Reconstruction Team) tulee siviilijohtoinen sisältäen sotilaskomponentteja. Kokoonpanouudistus nostaa suomalaisten määrän Afganistanissa nykyisestä 180:een. Ensi vuonna kokonaisvahvuus on 195, kuten presidentti ja eduskunta on linjannut.