Hölkkäri On Web ry:n myöntämä tiedottamisen kannustuspalkinto, Hölkkäri-tuoppi, luovutettiin saajalleen tänään torstaina. Tunnustuksen sai tamperelainen rokkipeikko Jussi Aaltonen. Mustat Enkelit -yhtyeen vokalistina kukkoileva Jussi on tuonut rauhanturvaamista esiin persoonallisella ja omaperäisellä tavalla niin keikoillaan kuin haastatteluissaankin.
Hölkkäri-Tuoppi voidaan myöntää yhdistyksen ulkopuoliselle henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä, persoonallisella tai muilla syillä tehnyt rauhanturvaamista myönteisesti tunnetuksi. Nyt jaettu Tuoppi oli järjestyksessään vasta viides ja aiemmin sen ovat saaneet Inko Jansson, luutnantti Peter Ramstén, valokuvaaja Martti Tikka ja toimittaja Mikko Malm.
 

Hölkkäri On Web ry syyskokousti perinteellisesti Helsingissä juuri ennen Risteilyä ja kokouspaikkana oli Hölkkäri-Ratikka. HKL-raideliikenteen spåra odotti lähtöaikaansa rautatieaseman liepeillä ja starttasi liikkeelle vasta kun kaikki haahuilevat hölkkärin näköiset tyypit olivat kyydissä.

Kokous vietiin läpi sotilaallisessa järjestyksessä. Uusiksi hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Matti Lonnakko Oulusta ja Yrjö Ristkari Kotkasta. Puheenjohtajan nuijaa vemputtaa edelleen salolainen Sami Seppänen. Ratikan puksuttaessa matkaa päätettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma ensi vuodeksi. Raiteiden päätteeksi oltiinkin Länsirannalla, josta oli alkava taas uusi seikkailu: The Risteily,  viimeinen tällä formaatilla.

Yksitoista vuotta suomalaiset rauhanturvajoukot ovat osaltaan taanneet Kosovon tietä kohti normaalia yhteiskuntaa. Nyt on käsillä aika, kun suomalaisjoukot pakkaavat loputkin tavaransa kotimatkaa varten.

Lokakuun alusta lukien Kosovon monikansallisessa KFOR-operaatiossa toteutettiin jälleen yksi organisaatiomuutos, jossa Keskisen ja Itäisen taisteluosaston vastuualueet yhdistyvät. Muutoksessa suomalaisjohtoinen Keskinen taisteluosasto lakkaa olemasta. Suomalaiset rauhanturvaajat luovuttivat operatiivisen vastuun Keskisessä taisteluosastossa yhdysvaltalaisille torstaina 30.9.2010.

Samaan aikaan osa KFOR -operaation osallistujamaista on aloittamassa tukikohtiensa määrän vähentämiseen johtavia toimia. Suomalaiset rauhanturvaajat kotiutuvat operaatiosta vaiheittain loka-, marras- ja joulukuun aikana siten, että vuonna 2011 suomalaisten vahvuus KFOR:ssa on 20 rauhanturvaajaa.

Toiminta Kosovossa keskittyy esikunta- ja yhteysupseeriryhmien tehtäviin. Suomi jatkaa osallistumista KFOR–operaatioon esikunnan upseereilla, osallistumalla alueellisten johtoelinten toimintaan (JRD, Joint Regional Detachment) ja ylläpitämällä yhtä yhteysupseeri- ja tarkkailijaryhmää (LMT, Liason and Monitoring Team) Dresnas – Kosovo Polje – Obilic alueella.

Osallistumisen vähentämisestä aiheutuu merkittäviä materiaalisiirtoja ja purkutoimia. Camp Villen purkutyöt on aloitettu jo kuluneen syksyn aikana. Operaatiosta palautuvat varusteet ja ajoneuvot tarkastetaan ja huolletaan Suomessa jatkokäyttöä varten.

Suomi on osallistunut Kosovon operaation alusta alkaen eli vuodesta 1999. KFOR-operaation suomalaisessa pataljoonassa palveli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 800 ja kaikkiaan suomalaisia rauhanturvaajia on Kosovossa palvellut yli 9 000.

Suomi odottaa Kirgisialta lupaa aloittaa riippumaton selvitys Kirgisian viime kevään väkivaltaisuuksista. MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan asia on esillä YK:n yleiskokouksen korkean tason oheistapaamisissa New Yorkissa. Uzbekistanin väliaikaishallituksen pääministeri Roza Obunbajeva tapaa huomenna Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman ja ulkoministeri Hillary Clintonin. Presidentti Tarja Halonenkin on kaupungissa.
Virallisesti Kirgisian vallankaappauksen jälkeisissä yhteenotoissa kirgiisien ja uzbekkien välillä kuoli viime keväänä 400 ihmistä, mutta epävirallinen arvio liikkuu jopa tuhansissa.

Suomelle on kaavailtu Kirgisia-selvityksessä johtoasemaa. Tutkijaryhmän johtajaksi on ajateltu kansanedustaja Kimmo Kiljusta. Selvitystä ovat vaatineet sekä YK että EU. Kiljunen ei kiistä, etteikö ajatuksena olisi saada Suomesta rauhanvälittämisen suurvalta.

Tulevaa kansainvälistä tutkimuskomissiota saattavat kuitenkin vaivata samat ongelmat kuin aikaisemminkin. Muun muassa ETYJ:in poliisioperaatio, josta jo tehtiin päätökset ja johon myöskin suomalaisia poliiseja oli osallistumassa, pysäytettiin maan sisällä koska pelättiin että siellä syntyy väkivaltaisuuksia ja pelättiin, että se provosoi sisäisiä ristiriitoja.

Yksi merkittävä ongelma on se, että Kirgisiaan ei haluta YK:n eikä minkään muunkaan näkyvän organisaation tai hallituksen tutkijoita. Ajatuksena on, että toimintamahdollisuus olisi ainoastaan riippumattomalla, epävirallisella ryhmällä, joka ei tulisi paikalle näkyvissä autosaattueissa liput hulmuten vaan toimisi enemmänkin huomaamattomasti. Silloinkin tutkijoilla olisi riskinsä.