YK:lla on tällä hetkellä eniten rauhanturvaajia kentällä kuin koskaan. Kaikkiaan sinibaretteja maailman eri konflikteissa noin 120 000 sotilasta. Kun tähän lisätään muiden organisaatioiden rauhanturvaajia, niin lukema huitelee noin kahdessa sadassa tuhannessa. YK:n rauhanturvaamiseen osallistuvat voimakkaimmin  Pakistan, Bangladesh ja Intia; kaikilla näillä mailla on noin 10 000 rauhanturvaajaa ympäri maailman.

Häntäpäähän YK:n tilastojen mukaan lukeutuvat sellaiset muinaiset mahtimaat kuten Yhdysvallat ja Britannia. Entiset "rauhanturvaamisen suurvallat" eli Pohjoismaat niin ikään lukeutuvat jumbosarjaan. Ruotsilla on YK-tehtävissä vain 55 sotilasta ja Suomella surkeat 28. Henkseleitä, jos niitä enää onkaan, ei voi paukutella.  Ruotsalaisen Dagens Nyheterin palstoillakin on ihmetelty miksi Ruotsi ei nykyisin juuri lainkaan tue YK:n rauhanturvaoperaatioita lähettämällä niihin joukkoja. Sama havainto koskee myös Suomen lisäksi EU-maita laajemminkin.

Suomi halajaa edes jotain merkittävää kontribuutiota YK:n rauhanturvaamissektoriin. Tausta-ajatuksena on halu päästä YK:n Turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2013-14 tai pienempänä palkintona se, että saisimme sopivia korkeita vakansseja YK-organisaatiossa ja -operaatioissa.

Rauhanturvaajien vammautuminen tai sairastuminen saattaa luoda paineen perustaa rauhanturvaajillemme oman kuntoutuskeskuksen. Lisäksi hoito- ja kuntoutustarvetta voi tulla psyykkisen kuormituksen vuoksi. Tuoreimman kyselyn mukaan suomalaisturvaajista joka kolmannella oli ainakin lieviä traumaperäisen stressihäiriön oireita operaation jälkeen. Vakavia oireita oli kolmella viidestäsadasta, mutta pidempiaikainen seuranta ei ole vielä valmis.

- Harkinnassa on, pitäisikö Suomessakin rauhanturvaajat pitää myös sairastuneina tai vammautuneina pidempään palveluksessa, jolloin he olisivat Puolustusvoimien hoidon piirissä,  sanoo Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari.
Puolustusvoimat on vastikään tehnyt HUS-sairaaloiden kanssa sopimuksen rauhanturvaajien hoidon keskittämisestä riippumatta näiden kotipaikasta. HUS huolehtii psykiatrisesta hoidosta ja arvioi myös muun sairaanhoidon tarpeen.

Uusi termi kummastuttaa
Savon Sanomat nosti keskusteluun myös uuden termin, uusveteraanit, puhuttaessa palveluksensa suorittaneista rauhanturvaajista. Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä ei ymmärrä uusveteraani-termiä puhuttaessa vaativista rauhanturvaoperaatioista kotiutuvista sotilaista. Samoilla linjoilla on myös Suomen Rauhanturvaajaliitton puheenjohtaja kenraalimajuri (evp) Heikki Holma.
- Miksi ei voi puhua vain rauhanturvaajista kuten ennenkin. Jokainen toki saa keksiä mieleisiään termejä, mutta oikea termi on rauhanturvaaja, toteaa Holma Hölkkäri On Webille.

Rauhanturvaajaliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Wirén ihmettelee myös uutta termiä.
- Muissa Pohjoismaissa ei ole samaa sointia sanalla "veteraani", kuten meillä suomalaisilla on. Toki muissa yhteyksissä veteraani-liitettä käytetään jopa yli 50-vuotiasta kilpahiihtäjistä, mutta puhukaamme me vain rauhanturvaajista. Tai vaikka reservin rauhanturvaajista, jotka ehkä piankin lähtevät operaatioihin uudelleen, Wirén pohtii.

Suomalaiset rauhanturvaajat saattavat palata Libanoniin jo ensi vuoden kesällä tai syksyllä. Suomen poliittinen paine YK:n rauhanturvaamisen osallistumisen kasvattamiseksi katseet ovat kohdistettu Unifil-operaatioon.
Parhaillaan on käynnissä kartoitus mahdollisesta kumppanista, sillä Suomi ei halua yksin lähteä kantamaan pataljoonan vastuita. Mahdollisia kumppanimaita ovat Irlanti tai Norja, sillä Ruotsi on jo kunniasta kieltäytynyt. Näistä kahdesta myös Irlannilla on kova sisäpoliittinen paine osallistua rauhanturvaamiseen. Suomalaiskomppanian vahvuudeksi on kaavailtu 200 - 250 rauhanturvaajaa ja tehtäviksi normaalit partioinnit ja vartioinnit.
Suomelle mieluisin ajankohta Libanon-operaatiolle olisi EU:n taisteluosastojen päivystyksen päätyttyä, sillä niistä vapautuvaa henkilöstöä ja materiaalia voitaisiin siirtää Libanoniin hetimiten.

YLE:n ykkösaamussa vieraillut ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) näkee, että Suomi on jollain tapaa läsnä Lähi-idän rauhanturvaoperaatioissa lähitulevaisuudessa.
Stubb ja Tasavallan Presidentti Tarja Halonen matkustaa tänään Lähi-itään keskustelemaan lähinnä uudelleen aloitetuista rauhanneuvotteluista Israelin ja Palestiinan välillä, mutta keskusteluissa haettaneen myös tukea Suomen ponnisteluihin YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi ja lupaa suomalaisille YK-joukoille Libanoniin.
- Suomi suhtautuu Lähi-idän tilanteeseen pragmaattisesti. Emme ole Israelin tai Palestiinan puolella, vaan tuomme julki sen, että rauhan ratkaisu pitää olla monien tosiasioiden summa, ynnäsi Stubb lauantaina.

Suomella on YK:n tarkkalijaoperaatiossa UNTSO:ssa merkittävä rooli, sillä operaation kakkosmiehenä toimii eversti Timo Rotonen. Suomalaisia tarkkailijoita alueella on kaikista kontingeneistä eniten, sillä aseettomia suomalaisia upseereita operaatiossa toimii 13.