YK:n avustusjärjestö Ocha (UN´s Office for the Co-ordination of Humanitarian Affairs) ei tule pyytämään EU:lta rauhanturvaajia Libyan avustustyötä suojaamaan. Toimiston koordinaattorin Valerie Amosin mukaan vaarana on, että  sotilaat saattaisivat vaarantaa avustustyöntekijäiden maineen neutraaleina toimijoina.
- Tällä hetkellä emme pyydä sotilaallista apua vaan pärjäämme itse. Aika paljon pitää tapahtua, jotta sotilastukeen turvautuisimme, sanoi Amos tiedotusvälineille.

Hän muistuttaa, että tähän asti Ocha on pystynyt suorittamaan avustustehtävänsä Libyassa ilman aseistettujen joukkojen tukea.
- Olemme varautuneet pyytämään apua sotilailta, jos mikään muuta mahdollisuutta ei ole tai keinot eivät riitä, mutta siihen on kyllä pitkä tie, totesi Valerie Amos keskiviikkona.

EU varautuu lähettämään tuhat rauhanturvaajaa Libyaan, mikäli YK niin pyytää.

Aiemmin (HOW 7.4.) Hölkkäri uutisoi siitä, että Ruotsin ilmavoimien Jas Gripen -hävittäjät eivät päässeet Maltaa pidemmälle Libyan lentokieltovalvonnassa, koska Nato-maat käyttävät eri polttoainetta kuin länsinaapurimme sotakoneet. Vaikeudet on nyt voitettu ja ruotsalaiset hävittäjät ovat lähes tositoimissa.

Norjan ja Tanskan hävittäjät ovat suhteessa aktiivisimpia osallistujia Libyassa tehtäviin ilmaiskuihin. Norjalaisen Aftenposten-lehden mukaan esimerkiksi Norjan kuusi F-16-hävittäjää ovat pudottaneet eri kohteisiin jo 130 pommia.

– Välimeren yllä norjalaiskoneet kenties näkevät jonkun ruotsalaisen Jas Gripenin. Ruotsalaiset ottavat kuvia, kun norjalaiset ja tanskalaiset pommittavat, lehti kuvailee tilannetta.

Ruotsin hävittäjät ovat Libyassa valvomassa vain ilmatilaa eivätkä saa osallista maakohteisiin tehtäviin iskuihin.

Ruotsilla oli kova paine lähettää hävittäjiään ensimmäiseen sotilasoperaatioonsa, sillä Gripenistä käydään kauppaa usean maan kanssa. Aiemmin koneita on yritetty myydä vain kansainvälisissä harjoituksissa saaduilla kokemuksilla, mutta nyt saadaan konkretiaa siihen millaisia valokuvia koneet pystyvät sotatoimista ottamaan.

EU:n kokous Roomassa pääsi yhteisymmärrykseen EUFOR Libya -joukon koosta ja tehtävistä. Mikäli YK:lta pyyntö tulee, niin EU voi lähettää tuhannen sotilaan suojausjoukon Libyaan.
Sotilasjoukon tehtävänä on muodostaa ja suojata kuljetuskäytäviä humanitaarisen avun perille saamiseksi merellä ja maissa. Laivojen saattotehtävät, satamien turvallisuuden varmistaminen ja maakuljetusten suojaus muodostavat tehtävien ytimen. Saksalle suunnitellaan sotilasjoukon johtovaltion roolia.
Voimankäyttösäännöksissä rajataan tulen käyttö pelkästään kuljetusten suojaamiseen eikä joukko saisi osallistua taistelutehtäviin.

Jo aiemmin Hölkkäri uutisoi, että operaation kestoksi on kaavailtu neljä kuukautta siitä, kun operatiivinen taso on saavutettu.

Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa ystävät ja liittolaiset saattavat osoittautua myös ostettaviksi kätyreiksi vastapuolen hyväksi - ainakin mikäli pian valmistuvaa saksalaistutkintaa on uskominen.
Kansainvälinen ISAF-joukko on aseineen turvaamassa rauhaa Afganistanissa ja tukemassa paikallisviranomaisia työssään. Afganistanin kansallinen armeija ja poliisivoimat saavat konsultaatiota, rahaa ja materiaalia mentoroinnin tueksi.

Nyt kuitenkin on jo nähty, että ystävät ja liittolaiset voivat puukottaa auttajiaan selkään. Raha ratkaisee.
Jos esimerkiksi rosvopäällikkö tai Taleban antaa sopivan summan taaloja paikallispoliisille, niin kyllä hän surmaa tai asentaa tienvarsipommin ISAF-sotilaiden kulkureitille. Tätä on onnistuneesti jo toteutettu useammankin kerran.

Natossa pohditaan pitäisikö paikallisten viranomaisten kanssa käydä kilpatarjontaan rahan voimalla vai ei. Suurissa Nato-maissa tehdään suunnitelmia kuinka Afganistanista päästäisiin pois kasvot säilyttäen ja vähin menetyksin. Voittoon ei enää kukaan usko.

Paikalliset tietävät, että länsimaiden maan valloitus valuu kohti loppuaan ja samalla he pääsevät kisaamaan taas vallasta ja pelloista. Heidän mielestään ISAF:in imperialistinen läsnäolo on vain ohimenevää.