Tänään Porin Prikaatissa järjestetyssä kotiutuvien varusmiesten palkitsemistilaisuudessa Hölkkäri On Web ry myönsi huomionosoituksen Kansainvälisessä Valmiusjoukossa palvelleelle varusmiehelle. Palkinnon nimenä on Kelpo Fasu.
Huomionosoitus myönnettiin tamperelaiselle, tulevalle reservin vänrikille Antti Rätylle. Saajan olivat valinneet 1 JK:ssa palvelevat varusmiehet ja kouluttajat yhdessä. Säkylän sotilaskodissa pidetyssä tilaisuudessa Hölkkärin edustaja, tiedottaja Kimmo Wirén, ojensi kunnostautuneelle tulevalle rauhanturvaajalle Suunto-rannetietokoneen ja Hölkkärin tuotepaketin. Huomionosoitus on arvoltaan lähes 500 euroa.
Hölkkärin huomionosoitus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Mikäli Libyan tilanne joskus ratkeaa, niin ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä osallistumistamme kriisin jälkiselvittelyyn pitää vakavasti harkita.
- Kyse on ehkä tavallista vaativammasta rauhaturvaoperaatiosta. Näkisin, että sinne halutaan mukaan maita, jotka eivät osallistuneet pommituksiin. Jos YK kysyy Suomea, niin pyyntöä pitää vakavasti harkita, sanoo Tuomioja Aamulehdelle.

Suomi osallistui Libyan operaation suunnitteluun muutamalla sotilasasiantuntijalla.

EU-joukot arvioitava uudelleen
Suomen osallistuminen Euroopan Unionin valmiusjoukkoihin päättyi kesäkuun lopussa.  Erilaisissa yhteyksissä on pohdittu joukkojen tarpeellisuutta ja valmiuden kalleutta, semminkin kun joukkoja ei ole kertaakaan käytetty missään operaatiossa. Ulkoministeri ei kuitenkaan näe syytä, miksi joukoista pitäisi luopua.
- EU:ssa on tullut esille uudelleenarvioinnin tarve. Joukkojen käyttökynnys pitäisi ehkä olla matalampi. Niitä voitaisiin käyttää ehkä perinteisiin rauhanturvaoperaatioihin, joihin ei liity korkeampaa voimakäyttöä, Erkki Tuomioja pohti Aamulehden haastattelussa.

Aamulehden haastattelussa ulkoministeri Erkki Tuomioja kaipaa Suomen rauhanturvaamiselle nostetta. Suomalaisten osallistuminen rauhanturvaamiseen ei ole koskaan ollut näin vähäpätöistä kuin se tänään on. Joukkoja Suomella on ulkona vain alle kaksi sataa ja siihen yksittäisiä rauhanturvaajia päälle. Laki sallisi kaksi tuhatta, mutta viime aikoina on pidetty tuhannen sotilaan ulkona pitoa järkevänä.
Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä tulevina vuosina, joten panokseemme YK:n kriisinhallintaan pitää satsata ja siinä näkyä. Libanonin YK-operaatiossa olisi tarvetta ja meille mahdollisuuksia, toteaa Tuomioja Aamulehdessä.

Suomi päättää osallistumisestaan YK:n Unifil-operaation syksyllä. On kaavailtu, että Libanoniin lähetettäisiin noin 200 - 250 suomalaista rauhanturvaaja  osaksi irlantilaisjohtoista pataljoonaa. Aiemmin Suomi on osallistunut samaiseen operaatioon vuosina 1982 - 2001 ja 2006 - 2007.

Suomen osallistuminen Ugandassa toimivaan EUTM Somalia -koulutusoperaatioon päättyi, kun suomalaiset rauhanturvaajat kotiutuvat viime sunnuntaina. Suomi osallistui operaatioon neljällä rauhanturvaajalla, joista kolme toimi kouluttajina suomalais-ruotsalaisessa koulutusryhmässä ja yksi toimi gender advisor -tehtävässä. EU:n koulutusoperaatio Ugandassa alkoi 1.5.2010 ja sen tavoitteena on tukea Somaliassa toimivaa AMISOM-operaatiota koulutusresurssein. Operaatio on kestänyt suunnitelman mukaisesti noin vuoden eikä sen jatkosta ole tällä hetkellä varmaa tietoa.

Suomen kahden Euroopan Unionin taisteluosaston valmiusaika päättyy 30. kesäkuuta 2011. Pohjoismainen taisteluosasto NBG toimi Merivoimien alaisuudessa Uudenmaan Prikaatissa. Hollannin johtaman NLBG-taisteluosaston suomalaiset sotilaat toimivat Utin Jääkärirykmentissä osana Maavoimia. Yhteensä valmiusosastoissa palveli yli 300 rauhanturvaajaa.