Tuleva presidenttipeli leimahti heti kiinnostavaksi, kun Paavo Lipponen julistautui olevansa käytettävissä. Ehdolla olisi siis ainakin kaksi kärkinimeä, Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen, joilla on varsin positiivinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Hallitus on toki linjannut, ettei Suomi valmistele jäsenhakemusta Natoon vielä tällä kaudella.
Kirjailija, blogisti ja presidentintekijä Jussi Lähde arvioi tuoreeltaan näkemyksiään Hölkkäri On Webille,  jos Suomen tuleva presidentti on pro Nato, niin miten se vaikuttaisi mahdollisesti hallituksen linjoihin?

- Tullaan ydinkysymykseen, onko puolustuspolitiikka ulkopolitiikkaa? Onko liittoutuminen osa ulkopolitiikkaa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Hallitusohjelma määrittää siis vain puolen ulkopoliittisen johdon näkemyksen.
Presidentin pro Nato vaikuttaa kaikkien eniten presidentin kommentointiin maailman tapahtumiin, mikä vaikuttaa kansalaismielipiteeseen, kommentoi Jussi Lähde Hölkkärille.

Eteläisessä Libanonissa toimivan YK:n rauhanturvaoperaation (UNIFIL) sotilaita vastaan tehtiin isku heinäkuussa Sidonin kaupungissa, kun ranskalaisjoukko oli huoltotaipaleella. Saattueen neljättä ajoneuvoa kohti laukaistiin etäohjattu tienvarsipommi, jonka  kyydissä olleet kuusi ranskalaisrauhanturvaajaa loukkaantuivat.
- Iskun jälkeen Unifil ja Libanonin viranomaiset aloittivat tutkinnan, mutta mitään järkevää ja konkreettista syytä iskulle ei ole vieläkään paljastunut, sanoo Hölkkärin Lähi-idän lähde.

Yksikään ryhmittymä ei ole ottanut teosta vastuuta. Isku tapahtui Beirutin ja Naquran välisellä rantatiellä, jossa on vilkas liikenne, ja se on myös Unifilin yksi huoltoreiteistä. Melkein jokaisessa Unifilin käyttämässä ajoneuvossa on häirintälaite, joka estää tietynlaisten radiosignaalien kohdistumista ajoneuvoon. Iskussa käytettiin noin kaksi kiloa räjähteitä.

Hölkkäri on uutisoinut ensiksi keväällä ja hiljan viime viikolla ns. Tshadin tapauksesta, jossa rauhanturvajoukon komentaja on pakottanut kirkkoon kuuluvat osallistumaan jumalanpalvelukseen.
Neljällä vuosikymmenellä ja kuudessa kriisinhallintaoperaatiossa sotilaspappina palvellut kirkkoherra Juha Vuorio on asiasta tyrmistynyt.

- Paraatihartaudet ovat ainoat, joihin komennetaan. Muun täytyy perustua ehdottomasti noissa oloissa vapaaehtoisuuteen, Juha Vuorio jyrähtää BisserWisserin haastattelussa.

Vuorio ottaa kantaa myös Puolustusvoimien ja Rauhanturvaajaliiton yhteistyönä tehtävään kriisinhallintasotilaiden psykososiaaliseen tukeen ja Juhan mietteitä  kannattaa lukea Hölkkärin BisserWisser-osiosta.

Kansanedustaja ja reservin rauhanturvaaja Ari Jalonen paukauttaa Rauhanturvaaja-lehden haastattelussa, että Suomen tulisi välttää Naton rauhanturvaoperaatioita. Kansanedustajaa ei voi ainakaan syyttää hyssyttelystä. Jalonen on tottunut puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, niin hän tekee myös itselleen hyvinkin läheisestä rauhanturvaamisesta.
– Suomessa käydään tällä hetkellä monilla tasoilla keskustelua siitä, että maailmalla palvelevien rauhanturvaajien määrää pitäisi nostaa. Potentiaalisina paikkoina on puhuttu muun muassa Etelä-Sudanista ja Libanonista, jotka olisivat molemmat YK-johtoisina operaatioina hyvinkin sopivia.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Nato-johtoisia operaatioita pitäisi sen sijaan välttää, Jalonen pudottaa.

Ari Jalosen mukaan pelisäännöt ovat erilaiset riippuen siitä, kenen mandaatilla maailmalla toimitaan.
– Nato-joukoissa leimaudutaan väistämättä osaksi puolustusliittoa ja se ei ole tosiaankaan yksi ja sama asia. Libanonissa vuoden palvelleena tiedän sen vihan ja tunteen syvyyden, mikä islamilaisten keskuudessa Natoa kohtaan vallitsee. Osallistuminen Naton operaatioihin tuo uhan väistämättä myös Suomen maankamaralle.
– Suomi ei ole valmis laajamittaisiin tappioihin maailmalla ja vielä vähemmän me olemme valmiit siihen, että pommit alkavat paukkua omilla kävelykaduillamme. Meillä on käynyt toistaiseksi vain uskomattoman hyvä tuuri, Ari linjaa.
Kansanedustaja Jalonen katsoo, että YK-joukoissa sitoutumaton suomalainenkin on paljon vakavammalla pohjalla kuin Nato-johtoisissa operaatioissa.
– YK-joukoissa suomalainen pääsee tekemään sitä, mitä oikeasti osaa eli rakentamaan rauhaa. YK:n tehtävä on paremman tulevaisuuden rakentaminen yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, sanoo Jalonen tulevassa Rauhanturvaajan numerossa.