Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan Heikki Holman mukaan Suomesta pystyttäisiin helposti kokoamaan joukko mahdolliseen Libyan rauhanturvaoperaatioon.

– Halukasta reserviä kyllä löytyy, ja lisää väkeä koulutetaan koko ajan. Libyaan tarvittavan porukan kokoaminen kestäisi noin kaksi kuukautta, Holma arvioi.

Hänen mukaansa Libyaan voitaisiin lähettää Suomesta reilut 200 rauhanturvaajaa, mikäli YK aloittaa maassa operaation.

– Periaatteena on ollut, että Suomi ei lähetä kovin suuria joukkoja, vaan keskitymme erityisosaamiseen. Alle 200 sotilaan joukon on kuitenkin vaikea toimia itsenäisesti, Holma perustelee.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi alkuviikosta, että Suomen on vakavasti harkittava osallistumista mahdolliseen Libya-operaatioon.

Aiemmin kesällä Tuomioja vaati, että YK:n operaatioihin on mentävä mukaan nykyistä näkyvämmin.
Syksyllä on odotettavissa päätös joukkojemme lähettämisestä Libanoniin. Vaikka suomalaiset osallistuivat sekä Libanoniin että Libyaan, niin tehtävissä olisi silloinkin vasta kuutisen sataa rauhanturvaajaa.
Ensi vuodeksi sotilaalliseen kriisinhallintaan on varattu varoja 120 miljoonaa euroa eli hieman enemmän kuin tänä vuonna. Kriisinhallinnan menot katetaan ulko- ja puolustusministeriöiden budjetista.

Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi tänään julkaistavassa kirjassaan "Maailma ja Suomi 9/11 jälkeen", että poliittinen johtomme on salannut suhdetta Yhdysvaltoihin. Poliitikkojen tulisi sanoa suoraan, että olemme mukana Afganistanissa tukeaksemme Yhdysvaltoja.
– Se saisi rehellisen ja hyvän vastaanoton. Olisi paljon helpompi hyväksyä myös uhrit, kun kokonaiskuva on tiedossa. Osallistuminen Afganistanin operaatioon oli pakkorako, jolla osoitettiin Suomen olevan samassa rintamassa muiden länsimaiden kanssa. Terrorismista ei ollut uhkaa Suomessa, mutta WTC:n jälkeen tärkeintä oli uhkakuvien yhdenmukaistaminen EU:n, Naton ja USA:n kanssa.

Pienen maan on jo voimavarojen säästämiseksi tehtävä valinta, haluaako se keskittyä kansainväliseen kriisihallintaan vai perinteiseen maanpuolustukseen. Kapteeni evp Limnéll hoitaisi Afganistanin operaation loppuun, mutta muuten vastaus on selvä:
– Suomen armeijan tehtävä on valmistautua mahdolliseen Venäjän uhkaan.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) Suomen pitäisi vakavasti harkita osallistumista mahdolliseen YK:n Libya-operaatioon. Kyseeseen voisi tulla niin sotilaallinen kuin myös siviilikriisinhallinta.

Suomen erikoisosaaminen voisi päästä kriisin jälkeisen tilanteen vakauttamisessa hyvin oikeuksiinsa, Tuomioja perusteli.

Mahdollisista määristä ja aikatauluista on Tuomiojan mukaan liian aikaista puhua, koska tilanne Tripolissa on yhä avoin.

Kuumaksi puheenaiheeksi noussut rauhanturvaajien määrääminen osallistua jumalanpalvelukseen tuomitaan kriisinhallintapappienkin toimesta. Hölkkäri jututti aiheen tiimoilta muutamia kansainvälisissä operaatioissa palvelleita sotilaspappeja ja he kaikki olivat ns. Tshadin tapauksen menettelytavasta pöyristyneitä.
Hölkkärin lukijat niin ikään tuomitsevat käytännön. Hölkkärin suuntaa-antavassa äänestyksessä jumalanpalvelukseen pakottamisen tuomitsi 85 % äänestäneitä. Myös Hölkkärin Facebook-ryhmässä käytiin vilkas keskustelu aiheen tiimoilta.