YK haluaisi käyttää miehittämättömiä tiedustelulennokkeja Kongon MONUSCO-operaatiossa. Asiasta kertoi ensimmäisenä ranskalainen uutistoimisto AFP. Lennokkeja olisi tarkoitus käyttää itäisessä Kongossa, jossa Ruandaa epäillään kapinallisten avustamisesta.

Kansainvälinen yhteisö miettii MONUSCO:n voimavarojen vahvistamistoimenpiteitä, joista lennokkien käyttö olisi yksi hyvä keino valvoa alueen tapahtumia Kongon itäosissa.

- YK:sta ollaan oltu jo yhteyksissä eri toimittajiin, muun muassa Ranskaan ja Yhdysvaltoihin, tiedustellakseen lennokkien toimituksista YK:n käyttöön - toki tässä on poliittisesti paljon kyseessä, paljastaa nimetön lähde YK:n päämajasta.

AFP:n saamien tietojen mukaan, YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon tulee esittämään lennokkien käyttöä turvallisuusneuvostolle piankin.

Suomi on arvostettu maa rauhanturvaamisen saralla. Teknologiaosaamisesta tunnettuna maana meillä on mahdollisuus ottaa aloitteellinen rooli esimerkiksi digitaalisen maailman turvallisuuden edistämisessä, toteaa Sotatieteiden tohtori ja Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll.

Limnéllin mukaan digitaalisen maailman turvallisuus eli kyberturvallisuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi niin maailmanpolitiikkaa kuin yhteiskuntien turvallisuutta. Kybermaailmasta on jo tullut strateginen toimintaympäristö perinteisten toimintaympäristöjen maa, meri, ilma ja avaruus rinnalle.

- Kyberuhat ovat jo mukana valtioiden välisissä suhteissa, ja yhä useampi valtio on käyttänyt ja käyttää säännöllisesti suorituskykyjään kyberulottuvuudessa. Kyber on kuitenkin kuin villi länsi, sääntöjä ei ole. Suomen tulisi vahvasti nostaa esiin kyberturvallisuuden ja siihen liittyvien pelisääntöjen merkitystä ajamalla esimerkiksi digitaalisen maailman normiston rakentamista ja toimimalla eräänlaisena kyber-rauhanvälittäjänä. Rauhanturvaamisen tapaan me tarvitsemme kyberrauhanturvaamista, Limnéll toteaa.

Jarno Limnéll on tänään illalla puhumassa aiheesta Hölkkäri On Web ry:n järjestämässä Rauhanturvaajaliiton syysliittokokouksen iltajuhlassa Tampereella.

Rauhanturvaamisen mielenkiinto on laskenut naisilla pohjamutiin. Tänä vuonna sotilaallisiin rauhanturvatehtäviin on hakenut ainoastaan 57 naista. Yhtä vähän rauhanturvatehtäviin hakeutui naisia vuonna 2008. Hakijamäärät ovat kaukana siitä, mitä ne olivat vielä 1990-luvun lopussa. Vuonna 1995 naisia hakeutui rauhanturvatehtäviin 1354, jonka jälkeen hakijämäärät ovat tasaisesti laskeneet. Kriittisin lasku tapahtui vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1999 tehtäviin hakeutui 881 naista kun vuotta myöhemmin hakijamäärä oli enää 411.

Ulkoministeriö kirjasi neljä vuotta sitten tavoitteekseen lisätä naisten osuutta rauhanturvatehtävissä YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Sama tavoite lukee hallitusohjelmassa. Naisrauhanturvaajia rohkaisevat rekrytointi-ilmoitukset eivät ole kuitenkaan purreet. Myöskään taloudellinen taantuma ei ole lisännyt naisten kiinnostusta rauhanturvaamiseen.

Satakunnan Kansassa (27.10.2012) julkaistussa jutussa pohdittiin syitä, miksi naisten rauhanturvaamisinto on laskenut näin alas. Toimittaja oli soitellu puolustusvoimiin ja ulkoministeriöön, mutta selkeää selitystä ei löytynyt. Yhden arvion mukaan naisia ei hakeudu tarpeeksi varusmiespalvelukseen, mikä heijastuu väistämättä myös rauhanturvaajiksi hakeutuvien määrässä. Toisen mukaan naiset ovat enemmän kiinnostuneita siviilikriisinhallinasta. Kolmannen selityksen mukaan nykyiset kuntotestit ovat naisille liian kovia.

 

 

Merivoimat ryhtyi rekrytoimaan lokakuun alussa enintään 25 sotilaan vahvuista, itsenäistä alussuojausosastoa (Autonomous Vessel Protection Detachment, AVPD) Atalanta-operaatioon.Tasavallan Presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunta teki 14.6.2012 päätöksen Suomen osallistumisen laajentamisesta EU:n Atalanta -operaatiossa Intian valtamerellä ja Adeninlahdella.

Päätöksen perusteella suomalaiset valmistautuvat osallistumaan operaatioon uudentyyppisellä kokoonpanolla ja toimintaperiaatteella, itsenäisellä alussuojausosastolla (EU ei ole vielä vahvistanut Suomen osallistumisen ajankohtaa ja on myös mahdollista, että operaatio ei suomalaisten osalta toteudu). Osasto suojaa YK:n maailman ruokaohjelman (WFP) kuljetuksia yhdellä kauppa-aluksella Intian valtamerellä ja Adeninlahdella.

Itsenäinen alussuojausosasto kykenee suojaamaan kohteeksi käskettyä alusta itsenäisesti.

Tällä hetkellä suomalaiset rauhanturvaajat osallistuvat EU NAVFOR OP Atalanta -operaatioon esikuntatehtävissä. Operaatiossa olevien suomalaisten palveluspaikkoina ovat operaatioesikunta Englannin Northwoodissa ja taisteluosaston johtoalus Intian valtamerellä.
Suomi on osllistunut EU-lipun alla toimivaan operaatioon vuodesta 2008 alkaen. Viime vuonna Suomi lähetti alueelle oman aluksensa miehistöineen.

Reserviläiset haussa
EU NAVFOR OP Atalanta-operaation alussuojausosastoon haetaan varautumis- ja valmistautumistoimenpiteenä mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia sekä operaattoreita. Operaattoriksi on pätevä esim. varusmiespalveluksessa sotilaspoliisikoulutuksen saanut henkilö.

Alussuojausosaston haettavien tehtävien hakuaika jatkuu 28. lokakuuta asti. Tämän jälkeen toimintavalmiuteen hyväksytyille järjestetään valintakokeet viikolla 47.
Kansallisen suunnitelman mukaan alussuojausosasto on suunniteltu asetettavan operaation käyttöön kevään 2013 kuluessa.

Hausta, valinnoista ja koulutuksesta huolimatta koko operaation toteutuminen edellyttää vielä poliittista päätöstä.

Operaatio Atalantan tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman (WFP) alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan, Somalian rannikkovesillä liikkuvien alusten suojelu sekä merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ennalta ehkäiseminen ja torjunta. Lisäksi operaatio suojaa tarvittaessa, YK:n pääsihteerin pyynnöstä, Afrikan unionin AMISOM -operaation kuljetuksia. Alusosastoa johtaa taisteluosaston komentaja lippulaivaltaan apunaan pieni esikunta. Operaation komentajuus, esikunta ja lippulaiva vaihtuu neljän kuukauden välein.