Tarkoituksena on muodostaa noin 2500 sotilaan vahvuinen interventioprikaati, jonka tehtävänä on ”estää aseellisten joukkojen laajentuminen sekä neutraloida ja riisua aseista” kapinalliset. Liikuntakykyinen ja vahvasti aseistettu prikaati muodostetaan tansanialaisista, eteläafrikkalaisista ja mosambikilaisista sotilaista ja sen on määrä olla toimintavalmiina heinäkuussa.

Interventioprikaatin kohteena ovat Kongon itäosissa toimiva M23-sissiliike sekä muut alueella toimivat kapinallisryhmät, muiden muassa Ruandan Vapautuksen Demokraattiset Joukot (FDLR) ja Herran Vapautusarmeija (LRA), jotka jatkavat jatkuvasti väkivaltaisuuksia ja syyllistyvät ihmisoikeusrikoksiin. Prikaati, jonka kokoonpanoon tulee ainakin kolme jalkaväkipataljoonaa, tykistöä ja erikoisjoukkoja, tulee toimimaan näitä vastaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä Kongon armeijan kanssa. Sen päätukikohdaksi tulee Goman kaupunki, jonne M23-kapinalliset hyökkäsivät viime marraskuussa.

Kongon Demokraattisessa Tasavallassa on tällä hetkellä noin 20 000 MONUSCO-operaatiossa palvelevaa rauhanturvaajaa, joiden toimintaa on kritisoitu tehottomuudesta vaikuttaa rauhoittavasti maassa kaksi vuosikymmentä jatkuneeseen sisällissotaan. YK-joukot ovat olleet maassa vuosikymmenen ajan. Maa on luonnonvaroiltaan eräs maailman vauraimmista, mutta sen kansa on eräs köyhimmistä.

Tullin pääjohtajana noin vuoden toiminut Antti Hartikainen siirtyy EU:n tulevan Libyan siviilikriisinhallintaoperaation johtajaksi. Hartikainen jää operaation ajaksi virkavapaalle Tullista, mutta hänen on tarkoitus palata pääjohtajaksi operaation jälkeen.

Hartikainen on koulutukseltaan rajavartiolaitoksen eversti. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa EU:n Armenian neuvonantajaryhmän päällikkönä sekä useissa muissa EU:n rajahallintoon liittyvissä tehtävissä.

Libyan rajaturvallisuusoperaatio polkaistaan täysimääräisesti käyntiin kesäkuussa. Operaation tarkoitus on parantaa Libyan rajavalvontaa. EU-johtoisessa hankkeessa muun muassa koulutetaan libyalaisia rajaturvallisuusviranomaisia.

Sisäasiainministeriön ylijohtaja Kalle Kekomäki luonnehtii Tulllin pääjohtajan siirtymistä Libyan rajaoperaation johtoon merkittäväksi nimitykseksi.

- Libyan rajaturvallisuusoperaatio on EU:lle hyvin kriittinen. Unioni ponnistelee luodakseen Libyaan oikeusvaltion, mutta koko rajavalvontakoneisto ja kaikki siihen liittyvä on luotava alusta asti. Edessä on siis todella paljon töitä, eikä oikeastaan varaa epäonnistua, Kekomäki sanoo.

Libyan operaation on määrä olla enintään kolmivuotinen. Kekomäki kuitenkin ennakoi, että operaatio todennäköisesti pitkittyy.

- Operaatiota ei ole vielä perustettu. Hartikaisen tehtävä on ensiksi laittaa operaatio pystyyn, ja sen jälkeen pystytään vasta hahmottelemaan varsinaista aikataulua. Puhutaan kuitenkin useamman vuoden hankkeesta, Kekomäki toteaa.

Suomella ei Libyan rajaoperaatiossa ole erityistä intressiä, vaan pikemminkin on kyse EU:n yhteisestä hankkeesta. Kekomäen mukaan Suomi halusi kuitenkin olla mukana Libyan jälleenrakennuksessa, koska Suomi ei osallistunut Libyan sotilasoperaatioon.