Sarjatuliasein varustautuneet miehet pysäyttivät linja-auton ja ottivat rauhanturvaajan panttivangikseen perjantaina Siinain pohjoisosassa. Kaappajien tavoitteena oli painostaa Egyptin hallitusta vapauttamaan polttoainevarkauksista pidätettyjä miehiä. Myöhemmin saman päivän aikana asemiehet päästivät unkarilaisen rauhanturvaajan vapaaksi, beduiinijohtajien puututtua asiaan.

Unkarilainen rauhanturvaaja kuuluu vuonna 1979 perustettuun kansainväliseen Multinational Force and Observers (MFO) -rauhanturvaoperaatioon, jonka tehtävänä on valvoa Israelin ja Egyptin välisen rauhansopimuksen toteutumista. MFO:n vahvuus on kolme jalkaväkipataljoonaa, huoltopataljoona, rannikkopartio-osasto, lento-osasto, helikopteriosasto sekä tukevia joukkoja, yhteensä yli tuhat sotilasta 18 eri maasta. Suurimmat osanottajamaat ovat Yhdysvallat, Kolumbia ja Fiji. Unkari on lähettänyt operaatioon 41 sotilaan vahvuisen sotilaspoliisiosaston.

Suomi ryhtyy koordinoimaan maailmanlaajuista kriisinhallintakoulutusta, jonka kohderyhmänä ovat Nato, YK ja EU. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus selvittää parhaillaan, minkälaista koulutusta maailmalla on tarjolla ja millaista koulutusta jatkossa halutaan annettavan.

PVKVK:n johtaja, everstiluutnantti Timo Hämäläinen kertoo tämän päivän Turun Sanomissa, että aloite yhteistyöhön tuli puolustusliitto Natolta. Hämäläisen mukaan se, ettei Suomi ole Naton jäsen, mutta ottaa kriisinhallintakoulutuksen ohjat, ei ole ongelma.

Suomen tehtävänä on laatia yhteinen ja yleisesti hallittava koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä ja säästää sitä kautta rahaa. Koulutus pitää sisällään yksittäisten henkilöiden koulutusta eli koulutusta valikoiduille erikoisryhmille, ei suinkaan varsinaista joukkojen koulutusta. Koulutettavien määrä ei ole vielä tiedossa, se tarkentuu suunnitelmien valmistuttua.

Tavoitteena on jatkossa laatia kriisinhallintatehtäviin lähteville elämänpituinen urapolku kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla eli pyritään laatimaan ohjeet siitä, millaista osaamista tarvitaan seuraavaan tehtävään siirryttäessä.

Uusi hanke on melkoisen vahva näyttö siitä, että Suomessa kriisinhallintakoulutus on maailman huippuluokkaa. Pitkät perinteet YK-tarkkailijoiden kouluttamisesta alkaen saavat arvoistaan jatkoa myös tulevaisuudessa.

Etelä-Sudanissa toimivat YK-joukot joutuivat tiistaina väijytykseen, jossa sai surmansa 12 rauhanturvaajaa. Kaatuneista viisi on intialaisia sotilaita ja seitsemän YK:n esikuntahenkilöstöön kuuluvaa paikallista. Lisäksi yhdeksän YK-rauhanturvaajaa haavoittui hyökkäyksessä.

Tuntemattomien asemiesten YK-saattuetta vastaan suorittama hyökkäys tapahtui yhdeksän aikaan aamulla Gumurukissa, Jonglein osavaltiossa Etelä-Sudanissa. Alueella on ollut jatkuvia levottomuuksia sen jälkeen kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista heinäkuussa 2011.

YK:n pääsihteerin tiedottaja Martin Nesirky tuomitsi iskun voimakkaasti sanoen sitä sotarikokseksi ja vaati Etelä-Sudanin hallitusta hankkimaan iskun tekijät oikeuden eteen. Etelä-Sudanin viranomaisten mukaan iskun takana olivat David Yau Yaun johtamat kapinalliset, joita Sudan aseistaa.

Isku on verisin YK-joukkoihin kohdistunut Etelä-Sudanin UNMISS-operaation aikana. UNMISS-joukoissa palvelee 7200 sotilasta, 2200 esikuntatyöntekijää ja 400 YK-vapaaehtoista.

Kymmenen lasta ja kaksi naista on saanut surmansa Naton pommituksessa itäisessä Afganistanissa. Lisäksi kuusi naista haavoittui Shigaliin tehdyssä ilmaiskussa, jonka seurauksena rakennuksen katto romahti surmaten siviilit. Nato myöntää antaneensa ilmasta tulitukea Shigalin alueella, mutta ei kommentoi siviiliuhreja.

Viimeksi kolme päivää sitten Naton pommituksissa Ghaznin maakunnassa kuoli neljä siviiliasuista poliisia ja siviili.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai on viime aikoina kritisoinut ankarasti ilmaiskuja niiden aiheuttamien siviiliuhrien vuoksi.
Helmikuussa hän kielsi Afganistanin turvallisuusjoukkoja kutsumasta Naton ilmavoimia apuun sen jälkeen kun ilmaisku surmasi kymmenen siviiliä.