Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista nykymuotoisen ISAF -operaation eli vuoden 2014 loppuun asti.

Vuoden 2014 jälkeisestä osallistumisesta ISAF:n seuraajaoperaatioon päätetään erikseen. Loppuvuoden 2013 aikana uutena osana suomalaisen kriisinhallintajoukon kokoonpanossa aloittaa Mazar-e-Sharifiin perustettava Afganistanin turvallisuuspoliisin Balkhin maakunnallisen valmiusyksikön kouluttamiseen ja neuvonantoon keskittyvä neuvonantajaryhmä.

Tehtävä käsittää yksikön toiminnan suunnittelun, valmistelun ja johtamisen tukemisen sekä neuvonannon ja koulutuksen tukikohdassa ja tarvittaessa operaatioalueella. Osaston sotilaat rekrytoidaan etupäässä Utin jääkärirykmentistä.

Aiemmin Wardakin maakunnassa toimineen erikoispoliisin kouluttajaryhmän jälkeen perustettu osasto siirtyy nyt lähemmäs muita suomalaisjoukkoja, mikä helpottaa mm. toiminnan logistisia järjestelyjä.

Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön koulutus on alkanut Karjalan Lennostossa.

Valmiusyksikön henkilöstö koulutetaan puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta ja reserviläisistä. Koulutusjaksolle osallistuu myös varusmiehiä suojauslentueen ja logistiikkalentueen tehtävissä. Näin todennetaan myös varusmiesten soveltuvuutta kansainvälisen yksikön tehtäviin sekä mitataan heidän suorituskykyään kansallisen varusmieskoulutuksen kehittämiseksi.

Aiempien tietojen mukaan valmiusyksikköön tulee neljä Hornet-hävittäjää ja noin 200-250 sotilasta, joista 50 on reserviläisiä. Henkilöstöstä noin puolet tulee Karjalan Lennostosta ja loput muualta ilmavoimista tai reservistä.

Suomi on ilmoittanut ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön Naton nopean toiminnan joukkojen RFP-joukkopooliin vuodeksi 2014. RFP-joukkopooli (Response Force Pool) on välittömän toiminnan joukkoa täydentävä osa ja se on sitä alemmassa valmiudessa. NRF-joukkopooliin ilmoittaminen on linjattu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Joukkopooliin nimeämiseen ei liity velvoitetta osallistumisesta operaatioihin. Valmius kestää vuoden ajan.

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon osana NRF-joukkoa edellyttää Suomen kansallista, operaatiokohtaista päätöstä sekä Naton neuvoston hyväksyntää.

Afganistanin presidentti Hamid Karzai sanoo, ettei Afganistanin hallitus osallistu rauhanneuvotteluihin Taliban-liikkeen kanssa, jos rauhanneuvottelut eivät ole afganistanilaisjohtoisia. Qatarissa vierailulla ollut Karzai on närkästynyt siitä, että Afganistanin hallitus on ohitettu rauhanneuvotteluissa. Hänen mukaansa Yhdysvallat sanoo yhtä ja tekee toista. Afganistan on myös keskeyttänyt yhteistyöneuvottelut Yhdysvaltain kanssa ISAF-operaation vuonna 2014 alkavaksi tarkoitetusta jatko-operaatiosta.

Yhdysvallat ilmoitti eilen aloittaneensa neuvottelut Taliban-järjestön kanssa, joka avasi Qatariin oman toimistonsa Afganistanin islamilaisen emiraatin nimellä, mikä sekin ärsyttää Afganistanin hallitusta. Vain muutama tunti rauhanneuvotteluilmoituksen jälkeen Bagramin lentotukikohtaa vastaan tehtiin kranaatinheitin- ja rakettihyökkäys, jossa neljä amerikkalaissotilasta sai surmansa.

Ääri-islamistit hyökkäsivät keskiviikkona YK:n tukikohtaan Mogadishussa, Somaliassa. Hyökkäys alkoi YK:n kehitysohjelman UNDP:n tukikohdan edessä itsemurhapommittajan räjäyttäessä itsensä, ja sen jälkeen terroristit hyökkäsivät sisälle tukikohtaan tulittaen vartijoita. Tulitaistelu kesti noin 90 minuuttia, minkä jälkeen paikalle panssaroiduilla ajoneuvoilla saapuneet Somalian armeija ja Afrikan Unionin rauhanturvajoukot surmasivat hyökkääjät ja ottivat Mogadishun lentokentän kupeessa olevan tukikohdan hallintaansa.

Hyökkäyksen takana on al Shabaab-järjestö. Taistelussa kuoli ainakin kaksitoista ihmistä, joista kolme oli ulkomaalaisia. Hyökkäys oli al Shabaabin ensimmäinen merkittävä isku YK:ta vastaan Mogadishussa sen jälkeen kun Somalian ja Afrikan Unionin joukot ajoivat sen taistelijat pois Somalian pääkaupungista kaksi vuotta sitten. Huhtikuussa al Shabaab teki samanlaisen iskun Mogadishun oikeustaloa vastaan.