Merivoimat asettaa vuonna 2024 toimintavalmiuteen EOD sukeltajaosaston, kansallisen tukielementin ja esikuntaupseereita osaksi EUBG24 (European Union Battle Group) monikansallista taisteluosastoa, jonka muut osapuolet tulevat Ranskasta ja Belgiasta.

Koulutus käynnistyy kesällä 2023 ja osaston valmiusvuoro kestää vuoden 2024 tammi-kesäkuun. Haku tehtäviin on käynnissä 30. marraskuuta 2022 asti.

Johtovaltiona taisteluosastossa toimii Ranska. EU:n taisteluosastot ovat unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisen suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Yleisen kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty EU:n taisteluosastokonsepti. Konseptin mukaan taisteluosastoa voitaisiin käyttää suhteellisen rajoitettuun ja taisteluosaston koon mukaan mitoitettuun tehtävään, jonka kesto on rajattu, enintään neljä kuukautta. Konsepti määrittelee, että taisteluosasto on keskitettävissä operaatioalueella päätöksestä kymmenen vuorokauden kuluessa. Jokainen taisteluosastoon rekrytoitu on tehnyt sitoumuksen käytettävyydestään mahdolliseen operaatioon ja he ovat viiden vuorokauden lähtövalmiudessa. 

EUBG24 -koulutusjakso alkaa Kirkkonummella sijaitsevassa Rannikkoprikaatissa reserviläisten osalta 1.7.2023-31.12.2023. Tämän jälkeen on valmiusjakso aikavälillä 1.1.-30.6.2024, jonka jälkeen on noin kahden viikon mittainen purkujakso. Merivoimat rekrytoi taisteluosastoon asettavia henkilöitä Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä ja reserviläisistä.

EUBG24 organisaatioon sijoitettavat henkilöt sitoutuvat viiden vuorokauden lähtövalmiuteen mahdollisen kriisinhallintaoperaatioon lähdön osalta.  

Alla on lueteltu tehtävät, jotka ovat avoinna myös reserviläisille:

-    Taloussuunnittelija
-    Sähkönkäytön johtaja (S2 pätevyys)
-    Ajoneuvoasentaja (haettavissa yhteensä kaksi tehtävää)
-    Tiedottaja
-    Huoltojoukkueen varajohtaja (tehtävässä hallittava Puolustusvoimien käytössä oleva sukellusmateriaali)
-    Viestialiupseeri
-    Kuljetusaliupseeri
-    Sotilaslääkäri
-    Sairaanhoitaja
-    Raivaajasukeltaja / raivaaja IEDD (haettavissa yhteensä neljä tehtävää)
-    Raivaajasukeltaja / raivaaja EOD (haettavissa yhteensä kahdeksan tehtävää)

Tehtäviin haetaan reserviläisiä, jotka ovat suorittaneet Suomen Puolustusvoimien varusmiespalveluksen. Kaikkien tehtäviin valittavien henkilöiden tulee läpäistä erikseen ohjeistettavat Puolustusvoimien terveystarkastukset ja suorittaa hyväksytysti 12 minuutin juoksutesti tehtävän vaativuustason mukaan joko 2300 tai 2500 metriä. Koulutuksen alkaessa kaikilla tehtäviin valittavilla tulee olla otettuna yhteensä kolme COVID19 -rokotetta.

Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot

Koulutusjaksolla palkkaus määräytyy tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmän mukaisesti, kaikkien tehtävien henkilökohtainen suoritusprosentti on 17%. Kultakin täydeltä koulutusvuorokaudelta laskennalliseksi työajaksi merkitään 7,39 tuntia. Koulutuskorvaus maksetaan kuukausittain sitoumuksen allekirjoittaneille koulutuksen alkamisajankohdasta alkaen ja se on 3% KRIHA -tehtävän mukaisesta palkkauksesta, kuitenkin vähintään 100 euroa kuukaudessa. 

Kriisinhallintapäiväraha maksetaan jokaiselta koulutuspäivältä 25 euroa kotimaassa ja 35 euroa ulkomailla ollessa. Sotaharjoituskorvauksen suuruinen KRIHA -harjoituskorvaus, lauantailta ja aattopäiviltä 25 prosentilla sekä sunnuntailta, pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapun päivältä 50 prosentilla korotettuna. 

Tehtäviin sijoitetuille tuotetaan vastikkeeton sotilasmajoitus, muonitus ja terveydenhuolto sekä matka kotipaikkakunnalta koulutuksen alkaessa ja takaisin kotipaikkakunnalle koulutuksen päättyessä. Lisäksi korvataan kotonakäyntimatkat koulutusjakson aikana halvimman matkustusmuodon mukaan kerran kahdessa viikossa ja enintään 24 kertaa vuodessa. Vuosilomat kertyvät vuosilomasopimuksen mukaisesti.

Valmiusvaiheen aikana jokaiselle viiden vuorokauden valmiuteen määrätylle reserviläiselle maksetaan 150 euroa kuukaudessa.

Mahdollisen KRIHA -operaation aikana reserviläisille korvataan KRIHA -tehtävän mukainen kuukausipalkka, KRIHA -päivärahaa operaation olosuhteiden mukaisesti 28,70 euroa päivässä ja EU:n alueella kohdemaan päiväraha. Näiden lisäksi valmiusosastokorvausta maksetaan 7,5% KRIHA -tehtävän mukaisesta kuukausipalkasta. Mahdollisen KRIHA -operaation aikana tarjotaan vastikkeeton majoitus, muonitus, terveydenhuolto sekä vaatetus. Lisäksi korvataan matkat kotipaikkakunnalta toimialueella ja kotiuttamispaikkaan Suomessa operaation päättyessä sekä kotilomamatkat kaksi kertaa edestakaisin puolen vuoden aikana. Mahdollinen kriisinhallintatehtävä päättyy kotiuttamisjaksoon, jonka pituus on vähintään kuusi kalenterivuorokautta. Lomakorvauksia reserviläisille kertyy 9,5% kuukausipalkasta.

Hae marraskuun aikana

Hakuaika tehtäviin on aikavälillä 1.-30.11.2022. Reserviläiset voivat hakeutua EUBG24 -taisteluosastoon täyttämällä hakemuksen Merivoimien toimintavalmiuteen. Hakemuksen linkki ja täyttöohjeet löytyvät Puolustusvoimien sähköisen asioinnin kautta (asiointi.puolustusvoimat.fiLinkki toiselle sivustolle).

Hakemusten perusteella Merivoimat lähettää reserviläisille kutsun koe- ja valintatilaisuuteen, joka järjestetään Rannikkoprikaatissa Kirkkonummella vuoden 2023 alussa.

Lisätietoa tehtävistä voi kysyä hakuaikana arkipäivisin kello 09.00–11.00 välisenä aikana Merivoimien esikunnasta puhelinnumerosta 0299 301 113.

Lauantaina 22. lokakuuta oli todellinen syyskokousten superpäivä. Suomen Rauhanturvaajaliitto piti oman syysliittokokouksensa Kotkassa ja Hölkkäri On Web ry kokousteli Haminassa.

Syysliittokokouksessa hölkkäristeillä oli oma jännittämisensä, sillä Pasi Soikkeli oli ehdolla liiton varapuheenjohtajaksi. Soikkeli haastoi jo vuosien ajan liiton eri luottamustehtävissä olleen liiton varapuheenjohtajan Esko Hakulisen. Äänestyksen jälkeen Soikkelin oli todettava Konkari-Eskon vahvemmaksi, äänestystulos Hakulisen eduksi äänin 71-51.

- Kansa on puhunut, pulinat pois, siteerasi Soikkeli politiikan yhtä lainatuimmista lausahduksista.

Lausahdus on peräisin Keskustan puoluekokouksesta kesältä 1980. Tuolloin Johannes Virolainen totesi yhden uransa lainatuimman lauseen hävittyään puheenjohtajaäänestyksen Paavo Väyryselle.

- Tulos oli selvä, joten onnea Eskolle varapuheenjohtajan pestiin, totesi Soikkeli lähtiessään omiensa pariin Haminaan.

 Hölkkärin syyskokousta vietettiin Haminassa Wanhassa Veteraanissa. Kokous itsessään nuijittiin läpi hyvässä järjestyksessä ilman dramatiikaa. Yhdistyksen hallituksessa jatkavat samat henkilöt kuin tänäkin vuonna, eli Haminassa päästiin kokemaan niin sanotut sopuvaalit.

Kokouksen kenties tärkein hetki olikin ansioituneiden jäsenten palkitseminen. Melko pitkään jatkunut kuiva kausi päättyi todelliseen mitalisateeseen.

Mitalit ja saajat:

SRTL Ansioristi 2 lk: Tom Streng, Seppo Kykkänen, Pasi Turkki ja Ismo Hämäläinen.

SRTL Kultainen ansiomitali: Kimmo Leskinen, Mikko Palosvirta ja Pekka Söderlund.

SRTL Hopeinen ansiomitali: Anne Kuosmanen ja Christian Malino.

Kolme YK:n rauhanturvaajaa kuoli ja kolme muuta loukkaantui vakavasti heidän ajettua tienvarsipommiin Malin pohjoisosissa. Rauhanturvaajat olivat etsimässä miinoja Tessalitin kunnassa Kidalin alueella, kun he osuivat pommiin.

YK ei ole kertonut, mistä maista iskun kohteeksi joutuneet rauhanturvaajat ovat.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Malissa on Miinusma-operaation puitteissa tällä hetkellä noin 12 000 sotilasta. Vuodesta 2013 lähtien käynnissä olleen operaation aikana on kuollut ainakin 174 rauhanturvaajaa.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

Reservin ikäraja on nousemassa, uutisoi Uutissuomalainen. Puolustusministeriön on määrä päättää asiasta lähiviikkojen aikana.

Reservin ikäraja on tällä hetkellä upseereilla ja aliupseereilla 60 vuotta ja miehistöllä 50 vuotta. Ikäraja olisi nousemassa viidellä vuodella ja se perustuisi ensisijaisesti Puolustusvoimien tarpeeseen ja reserviläisen vapaaehtoisuuteen. Ikärajan nosto voisi koskea esimerkiksi aktiivipalveluksesta reserviin siirtyneitä upseereja, joilla on laajaa erityisosaamista.