Virolainen osasto liitetään UNIFIL-operaation suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan osaksi suomalaista kriisinhallintajoukkoa toukokuussa 2015. Joukon koulutus toteutetaan vaiheittain Porin prikaatissa osana suomalaisten normaalia rotaatiokoulutusta.

Suomi osallistuu UNIFIL-operaatioon osana suomalais-irlantilaista pataljoonaa, jonka johtovastuussa se on toiminut marraskuusta 2013 alkaen. Johtovaltioroolin on määrä kestää 31.5.2016 asti. Virolaiset liitetään pataljoonaan Suomen johtovaltioroolin ajaksi. Yksityiskohdat Viron osallistumisesta sovitaan kahdenvälisesti ja Suomi säilyy jatkossakin sopimusosapuolena YK:n kanssa.

Pataljoonan vahvuus on noin viisisataa rauhanturvaajaa, joista suomalaisia on tällä hetkellä 350. Viro osallistuu operaatioon enintään 50 sotilaalla. Virolaisten osallistuminen ei lähtökohtaisesti kasvata pataljoonan kokonaisvahvuutta, vaan suomalaisten vahvuus operaatiossa vähenee vastaavalla lukumäärällä.

UNIFIL on YK:n johtama operaatio, jonka tehtävänä on avustaa Libanonin väestöä luomalla vastuualueelleen turvallinen ja vakaa ympäristö. Yksi suomalais-irlantilaisen pataljoonan päätehtävistä on tukea Libanonin paikallisviranomaisia. Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa koostuu jääkärikomppaniasta, tukikomppaniasta, esikuntaosista ja tukiosista sekä ylempien esikuntien esikuntaupseereista. Virolainen osasto liitetään osaksi suomalaista jääkärikomppaniaa. Lisäksi Viro asettaa operaatioon esikuntaupseereita.

• EUTM-M
• KOSOVO
• Unifil
• Libanon

Ruotsalaiset YK-rauhanturvaajat näkevät nälkää Afrikan Malissa, kertoo Dagens Nyheter. Jos tilanne ei parane, ruotsalaissotilaat saattavat lehden mukaan sairastua. YK-sotilaat Malissa saavat kunkin päivän ruoka-annoksesta 1 800 kilokaloria. Eräs ryhmään kuuluva sotilas kuvaili rauhanturvaajien laihtuneen niin paljon, että kylkiluut näkyvät.

Maliin lähetettyjen Ruotsin rauhanturvaajien päällikkö, everstiluutnantti Carl-Magnus Svensson myöntää, että ruokahuollossa on ollut pulmia. Hän kuitenkin kiistää sen, että ruokavalio aiheuttaisi joukoille terveysongelmia.
YK:lla on usein ongelmia logistisen huollon kanssa, sillä YK haluaa hoitaa sen itse eikä salli kansallisia poikkeamia. Monenkirjava YK:n kentällä toimiva huolto-organisaatio kärsii sangen usein korruptiosta.

Malissa on myös joitakin suomalaisia sotilaita. He eivät palvele YK-joukoissa, vaan ovat maassa EU:n lähettäminä kouluttajina. YK:n MINUSMA-operaation vahvuus tällä hetkellä on 12 600 sotilasta ja poliisia. Ruotsalaisia heistä on 250.

Euroopan unionin pääministerit pääsivät myöhään eilen illalla yksimielisyyteen lähettää Suomeen rauhanturvaajia uuteen ennaltaehkäisevään EU:n johtamaan rauhanturvaoperaatioon.  Suomen itärajalle muodostetaan valvontavyöhyke, jossa kansainväliset sotilaat tarkkailevat ja raportoivat "kaikista mahdollisista muutoksista, jotka voivat horjuttaa Suomen suvereniteettia" valvonta-alueellaan.   
Muodollisesti operaatio vaatii vielä Suomen Tasavallan presidentin hyväksynnän, ja presidentin kanslian mukaan hyväksyntä annetaan iltapäivän aikana.

Vahva mandaatti

European Union Protection Force on unionin ensimmäinen ennaltaehkäisevä rauhanturvaoperaatio. Valvontavyöhyke mukailee Suomen itärajaa ja on leveydeltään 5 - 15 kilometriä, mutta pituudeltaan lähes 700 kilometriä. Joukon vahvuus on 1 800 sotilasta ja saavuttaa operaatiovalmiuden 1.7. mennessä. Ensimmäisiä kansainvälisiä joukkoja nähdään Suomen kamaralla toukokuun puolivälissä.
Euroopan unioni on antanut rauhanturvaoperaatiolle poikkeuksellisen vahvan mandaatin. Voimankäyttöoikeudet ovat sangen laajat ja joukon maksimivahvuus on nostettavissa ilman eri päätöstä 60 000 sotilaaseen. Joukon mandaatti päättyy vasta, kun Suomi hakee Naton jäsenyyttä. YK:n turvallisuusneuvostoa on informoitu perustettavasta operaatiosta, mutta se ei edellytä YK:n mandaattia.

Kansainvälinen joukko

EUPROFOR-joukon johtovaltiona toimii ensimmäisen vuoden aikana Kreikka. Merkittävimpiä joukkojen luovuttajamaita ovat lisäksi Italia ja Espanja. EU:n ulkopuolisista maista mukana on Israel, joka toimittaa joukon tarvitseman satelliittitiedustelujärjestelmän. Operaation ylin esikunta sijaitsee Kreikan Thessalonikissa ja joukon esikunta sijoitetaan Lappeenrantaan.

- Kreikka tuntee vastuunsa kiristyneestä tilanteesta pohjois-Euroopassa. Haluamme tukea pohjoista veljeskansaamme, sillä me kaikki tiedämme, ettei Suomi yksin pysty vastaamaan mahdollisiin konflikteihin itärajallaan, perustelee joukon komentaja kenraaliluutnantti Anastalos Saracakis.

Kriisinhallintaveteraanistatuksen luomisen tavoitteena on vakiinnuttaa kansainvälisen esimerkin mukaisesti kriisinhallintaveteraanikäsite, kehittää kansallista tunnustusta sekä tukea palveluksen jälkeistä sopeutumista.
 Puolustusvoimat ja Rauhanturvaajaliitto yhteistyökumppaneineen neuvottelevat vuoden 2016 loppuun mennessä, mitä viranomaisten ja yksityisten tahojen etuuksia kriisinhallintaveteraanistatukseen voitaisiin liittää.


Suunnitelmissa on, että ensi vuonna kaikille kriisinhallintatehtävissä palvelleille annetaan palvelustodistuksen lisäksi kriisinhallintaveteraanikortti, joka olisi voimassa pysyvästi ja oikeuttaisi esimerkiksi edellä mainittuihin erikseen neuvoteltuihin etuihin. Puolustusvoimat ja Rauhanturvaajaliitto ylläpitäisivät verkkosivuillaan tietoja eduista, joihin kortin haltija olisi oikeutettu.