OIR-operaatioon (Operation Inherent Resolve) osallistuvat suomalaiset varusteineen on keskitetty suunnitelman mukaisesti Irakiin Erbilin koulutustukikohtaan heinäkuun viimeisen viikon aikana. Pääjoukko saapui toimialueelle 31.7.2015. Suomen osasto Irakissa (SOI) aloittaa operatiivisen toimintansa Irakissa ensi viikolla 47 henkilön vahvuisena.

Suomi osallistuu Yhdysvaltain johtaman koalitio-operaation (OIR) koulutustoimintaan Kurdistanin alueella. Suomalaisten tehtävänä on jalkaväkikoulutus Peshmerga- joukoille Pohjois-Irakissa. Koulutus toteutetaan kurssimuotoisena koulutuksena Peshmergan koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania. Suunnitelman mukaisesti suomalaiset aloittavat koulutustoiminnan yhteistyössä norjalaisen kanssa ensi viikolla. Peshmerga-joukkojen koulutus toteutetaan vaiheittain siten, että kerrallaan koulutuksessa on noin komppanian vahvuinen joukko, jonka koulutus kestää noin kolme viikkoa.

Viime viikot koko Lähi-idän alueella on mitattu ennätyslämpötiloja. Suomalaisen pääjoukon saapuminen Erbiliin ja materiaalin vastaanotto osuivat kaikkein kuumimpaan ajanjaksoon. SOI:n henkilöstö vastaanotti, purki, inventoi ja pakkasi uudelleen tonneittain Suomesta lähetettyä materiaalia koulutustukikohtaan siirrettäväksi. Raskas fyysinen työ lähes 50 asteen lämpötilassa voi johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Riittävän nestemäärän nauttimisella, ihon suojaamisella auringolta sekä työtä jaksottamalla ja lepäämällä ilmastoidussa tilassa kahden tunnin välein lämpötilan aiheuttamat ongelmat on suomalaisessa joukossa pystytty hallitsemaan.

Sekä päätukikohta Erbilissä että koulutustukikohdat ovat vielä osittain infrastruktuuriltaan keskeneräisiä, mutta toiminta niissä voidaan aloittaa. Erbilin koulutustukikohdassa majoitus- ja ruokailupalvelut ovat kansainvälisille kriisinhallintaoperaatioille asetettujen vaatimusten mukaisia ja tukikohdan muu infrastruktuuri valmistuu 2-3 viikon kuluessa. Peshmergan koulutustukikohdissa olosuhteet ovat vaatimattomammat. Suomalaisen osaston koulutushenkilöstö aloittaa toimintansa koulutustukikohdissa taistelumuonien varassa.

Koulutusoperaation vesihuolto on järjestetty ostamalla se kaupallisilta palveluntuottajilta. Päätukikohdassa Erbilissä paikallisen vesijohtoverkoston vettä voidaan käyttää peseytymiseen, mutta ei talousvetenä. Koulutustukikohdissa paikallisten vesijohtoverkostojen käyttäminen ei ole mahdollista epäpuhtauksien vuoksi edes peseytymiseen, vaan henkilökohtainen hygienia hoidetaan kenttäsuihku- menetelmällä. Sekä Erbilin päätukikohdan että koulutustukikohtien olosuhteita kehitetään ja parannetaan nopealla aikataululla yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

OIR-operaatioon (Operation Inherent Resolve) osallistuu yli 60 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat sekä Pohjoismaat. Yhteistyötä koordinoi Yhdysvallat. Suomi osallistuu Irakin turvallisuusviranomaisten koulutukseen Pohjois-Irakissa enintään 50 sotilaan kouluttajaosastolla. Suomalainen osasto asetetaan tehtävään enintään 12 kuukauden määräajaksi alkaen täyden operatiivisen toimintavalmiuden saavuttamisesta. Koulutusoperaation tavoite on kehittää kurdien Peshmerga-joukkoja, jotka taistelevat Pohjois-Irakissa ISIS-järjestöä vastaan.

• EUTM-M
• EUBG
• Suomen Ulkomaanoperaatioiden Veteraaniliitto

Vuosittain kriisinhallintatehtäviin hakeutuneiden määrä on pysynyt viimeiset viisi vuotta melko tasaisena. Yleiset talous- tai työllisyystilanteen vaihtelut eivät juuri ole hakijamääriin vaikuttaneet, vaan hakijamäärä on pysytellyt 1500 – 2000 hakijan välisissä luvuissa. Tämän vuoden osalta ollaan samassa vauhdissa, kun hakemuksia kriisinhallinnan toimintavalmiuteen oli toukokuun loppuun mennessä saapunut Porin prikaatiin 659 kappaletta.

Porin prikaatin rekrytointisektorin johtajan, luutnantti Pasi Kaunisharjun mukaan nykyisellä hakijamäärällä reserviläisten tehtävät operaatioissa pystytään täyttämään kohtuullisesti. Etelä-Libanonin YK-operaation suuren vahvuuden ansiosta tarvetta on juuri nyt Kaunisharjun mukaan erityisesti tietyissä operatiivisissa ja huollollisissa tehtävissä.


- Tällä hetkellä operatiivisissa tehtävissä on tarvetta erityisesti mm. EOD2-pätevyyden omaaville tiedustelijoille sekä heitinmiehille ja taistelupelastajille.


- Huollon puolen tehtävistä juuri nyt kaivattuja ammattilaisia ovat kokit, ajoneuvonosturinkuljettajat kuljettajat ja viestimiehet eli linkki- ja tietoliikenneosaajat, Kaunisharju luettelee.


Myös naisten hakeutuminen tehtäviin on pysynyt ennallaan. Toukokuun lopussa naisia palveli operaatiossa 30, kun suomalaisten rauhanturvaajien yhteismäärä 11 eri operaatiossa on noin 470.

Kriisinhallintatehtäviin hakeutuneet reserviläiset vuosina 2010 - 2014
2010: 1809
2011: 1702
2012: 1537
2013: 1578
2014: 1659

Asiasta kertoo tuoreessa numerossaan Porilanen-lehti.

Hallitusohjelman liitteestä löytyy myös sotilaallista kriisinhallintaa koskeva kohta. Se on kaikessa todellisuudessaan  seuraava:

- Vähennetään osallistumista ja keskittyen Suomen kannalta merkityksellimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin
- UM+PLM -kriharahat yhdistetään

Kevääseen 2016 mennään vielä nykyisen suunnitelman mukaan, eli Libanonin FINN-IRISHBAT -johtovaltiovastuu (ja kustannukset/sotilaiden määrä) eivät vähene, mutta muualta kyllä. Eli osallistumisemme Afganistanin Resolute Support -operaatioon loppuu mitä pikimmin. Säästöjä syntyy siten viisi miljoonaa euroa. Samalla pyritään päästä eroon epäedullisista operaatioista (kustannustehokkuus huomioiden).

Suunnitelman mukaan vuodesta 2017 lähtien suomalaisia on mukana noin yhdeksässä operaatiossa, joissa on yhteensä 90 sotilasta. Mahdollisuuksien (menokehyksen) mukaan voidaan osallistumista lisätä 1-2 operaatiolla ja 20-30 henkilöllä. Käytännössä osallistutaan 5 - 7 + 1 operaatioon.
Vuonna 2017 laskennallinen säästösumma on 10 miljoonaa ja siitä eteenpäin hallituskauden loppuun 15 milj euroa.

Puolessatoista vuodessa suomalaisten rauhanturvaajien määrä romahtaa nykyisestä n. 450:ta sataan.

Reservin rauhanturvaaja yllättyi, kun kohua saanut reserviläiskirje saapui kotiin. Asepalveluksen aikana kuljettajana toiminut, kohta kolmekymppinen, kaksinkertainen rauhanturvaaja palveli Nato-operaatioissa vaativissa partiotehtävissä etulinjoissa. Puolustusvoimien lähettämän reserviläiskirjeen mukaan hän onkin keittäjä - ilman minkäänlaista kokemusta tai armeijan antamaa koulutusta kyseisiin alaan.

Väkisinkin herättää kysymyksiä, että kuinka kokeneet rauhanturvaajat sijoitetaan sodan ajan tehtäviin niin, että parhaiten puolustavat maatamme poikkeusoloissa.