Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) on nimetty Naton ja kumppanimaiden kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi vuoden 2016 alusta.
FINCENT koordinoi vuoden 2016 alusta kriisinhallinnan koulutusta viidessäkymmenessä koulutuskeskuksessa, jotta keskusten opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta vastaavat Naton vaatimuksia. Tavoite on jakaa hyvät käytänteet, yhdenmukaistaa vaatimustasoa ja selvittää puutteita koulutuksessa. Koordinointitehtävän lähtökohtana on kokonaisvaltainen kriisinhallinta.
Tehtävään sisältyy yhteistyövelvoite YK:n ja EU:n sekä muiden kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan osallistuvien yhteistyöosapuolten kanssa. YK ja EU soveltavat kriisinhallinnassa Naton standardeja.
Nato on kehittänyt koulutusjärjestelmäänsä Lissabonin huippukokouksesta 2010 alkaen. Naton neuvosto hyväksyi 22. joulukuuta 2015 jäsen- ja kumppanimaidensa kriisinhallintakoulutusta koskevan strategisen suunnitelman: FINCENT koordinoi nyt yhtä merkittävintä Naton koulutusalueista.
Puolustusvoimille koordinointitehtävä on mahdollisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti kriisinhallintakoulutukseen. Suomi saa tietoa ja parhaita käytäntöjä tukemaan kansallista suorituskykyä. Tehtävä on myös tunnustus Suomen osaamiselle kansainvälisen kriisinhallinnan koulutuksessa.
Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus FINCENT on maailman ensimmäinen rauhanturvaamisen koulutuskeskus. FINCENT on kouluttanut rauhanturvaajia eri maista jo vuodesta 1969.
Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvan apulaispääsihteeri, rauhanturvaoperaatiotoimiston päällikkö, ranskalainen Hervé Ladsous vierailee Suomessa 14. - 15. tammikuuta 2016. Vierailun isäntänä on puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa.
Keskustelujen aiheina on muun muassa puolustusvoimien kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kansainväliseen kriisihallintaan. Virallisten keskustelujen lisäksi Ladsous tutustuu Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) toimintaan sekä vierailee Maanpuolustuskorkeakoululla. Lisäksi Ladsous pitää Helsingin yliopistolla puheen Kansalaiselle maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenille. Vierailuohjelmassa on myös tapaaminen ulkoministeri Timo Soinin kanssa sekä kohteliaisuuskäynti puolustusministeriössä sekä tasavallan presidentin kansliassa.
Rajavartiolaiva Merikarhu turvaa kevään ajan Kreikan ja Turkin välistä merirajaa osana EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiota. Alus lähti matkaan torstaina Helsingistä kohti Välimerta.
Rajavalvontatehtävien lisäksi vartiolaiva rekisteröi ja haastattelee laittomasti maahan tulevia, kerää tietoa heidän käyttämistään reiteistä sekä yrittää paljastaa ja ottaa kiinni laittoman maahantulon järjestäjiä.
Vartiolaiva pelastaa myös merihätään joutuneita.
Eurooppaan saapui viime vuonna yli miljoona pakolaista ja siirtolaista. Heistä valtaosa eli yli 800 000 saapui Kreikkaan.
Frontex korvaa operaatioon osallistuvien jäsenmaiden kustannukset. Merikarhu tukee Kreikan viranomaisia Välimerellä huhtikuun loppuun.
Asiasta uutisoi muun muassa MTV.
Keski-Afrikan tasavallassa palvelleiden YK:n rauhanturvaajien seksuaalirikossyytteiden vyyhti paisuu. YK on pyytänyt kolmea eri maata tutkimaan sotilaitaan, jotka osallistuivat rauhanturvatehtävään Banguin kaupungissa.
Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan sotilaat ovat kotoisin Egyptistä, Marokosta ja Gabonista.
Uudet syytökset nostavat epäiltyjen hyväksikäyttötapausten määrän 26:een. Jo aiemmin tutkinnassa on ollut toistakymmentä ranskalaissotila
Suomi jatkaa osallistumistaan YK:n rauhanturvaoperaatioon Libanonissa (Unifil) ainakin vuoden 2018 loppuun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi linjauksesta YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä rauhanturvaamisen huippukokouksessa hiljattain. Suomalaissotilaiden määrä tullee laskemaan hieman, mutta ollen kuitenkin 200 - 300 rauhanturvaajaa. Asiasta tarkemmin kertoo Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki.
Lähivuosina sotilaallisen kriisinhallinnan säästöpaineet kohdistuvat pieniin, "sirpaileisiin" operaatioihin kuten Unmil:iin Liberiassa ja Unmogip:iin Kashmirissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeänä pidetään osallistumista EU-johtoisiin operaatioihin, joita viime vuosina on Afrikassa totuttu näkemään.
Kriisinhallinnan kustannukset jakautuvat vastakin Ulko- ja Puolustusministeriön kesken, toisin kuin hallitusohjelmassa aiemmin kesällä suunniteltiin. Nykyisen käytännön jatkuminen nähtiin paremmaksi vaihtoehdoksi.