Hölkkäri On Web

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

21 tammikuu 2016

Suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla tällä hetkellä noin 500. Käynnissä on jatkuva haku, jotta heitä saataisiin lisää. Porin prikaatin tiedottaja Markus Malila kertoo Ylen haastattelussa, että suurin haaste tulee eteen äkillisissä operaatioissa.

Rauhanturvaajien hakijamäärä on pysynyt Suomessa samalla tasolla lähes kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen haki 1 590 reserviläistä. Heistä 75 oli naisia.

– Viime vuosina hakijoiden määrässä ei ole ollut suuria heilahteluja, eikä hakijapiikkiä ole näköpiirissäkään, kertoo Malila.

Maailmanpoliittinen tilanne ei ole ainakaan vielä saanut reserviläisiä innostumaan rauhanturvaamisesta. Suomi osallistuu kansainvälisiin operaatioihin vaihtelevasti. Tällä hetkellä maavoimilla on käynnissä 11 operaatiota ja merivoimilla 2.

– Pärjäämme tällä määrällä välttävästi, mutta haasteita tulee, jos joudumme lisäämään väkeä jonnekin. Sadankin rauhanturvaajan löytäminen nopealla aikataululla aiheuttaa hieman kaivamista, Malila kertoo.

Rauhanturvaajien haku on jatkuvasti avoinna. Koulutus räätälöidään operaatiokohtaisesti. Se kestää 5-8 viikkoa. Tällä hetkellä tarvetta on erityisesti kranaatinheitin- ja raivaajakoulutetuille reserviläisille. Myös erikoisosaajia kaivataan.

– Puutetta on lääkäreistä ja jossain määrin myös hoitohenkilökunnasta. Tarvitsemme myös hyvin yksityiskohtaisia taitoja, kuten kylmälaiteasentajia ja ajoneuvonosturinkuljettajia, kertoo Markus Malila.

20 tammikuu 2016

Suomalaisen kriisinhallintajoukon Afganistanissa viimeinen komentaja, eversti Pertti Immonen luovutti tehtävänsä 16. tammikuuta seuraajalleen, SOA:n ensimmäiselle kansalliselle vanhimmalle, eversti Jussi Tudeerille.

Vahdin vaihto tehtiin tuttuun tapaan Camp Miran sisäpihalla. Paikalle tilaisuutta seuraamaan oli saapunut Pohjoisen johtoportaan esikunnan (TAAC North) saksalaisen komentajan, prikaatikenraali Renkin lisäksi 27 muuta kansainvälistä vierasta.

Lyhyessä seremoniassa eversti Immonen kiitti kaikkia komentajakaudellaan Suomen toimintaa tukeneita tahoja ja suomalaista henkilöstöä hyvin tehdystä työstä sekä luovutti komentajuuden ja ojensi Suomen lipun eversti Tudeerille. Eversti Tudeer kiitti lyhyessä puheessaan edeltäjäänsä.

15 tammikuu 2016

Afganistanissa palvelevan suomalaisen joukon nimi muuttuu 16. tammikuuta 2016 Suomalaisesta kriisinhallintajoukosta Afganistanissa (SKJA) Suomen osastoksi Afganistanissa (SOA). Suomalainen osasto Afganistanissa jatkaa toimintaansa nykyisillä toiminta-alueillaan Mazar-e-Sharifissa ja Kabulissa.

Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat kokouksessaan 20. marraskuuta 2015, että Suomi jatkaa osallistumistaan Resolute Support -operaatioon Afganistanissa vuonna 2016 noin 40 sotilaan kokonaisvahvuudella. Suomalainen osasto muodostuu neuvonantajista, lääkintäryhmästä, esikuntaupseereista sekä kansallisesta huolto- ja tukiosasta.

Nimen muutoksen myötä myös kriisinhallintajoukon komentajan tehtävä poistuu suomalaisen joukon kokoonpanosta. Eversti Pertti Immonen on viimeinen Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan tehtävässä palveleva sotilas Afganistanissa.

14 tammikuu 2016

Vuosien ajan on mietitty, pitäisikö rauhanturvatehtävissä palvelleille suomalaisille myöntää veteraani-status, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty jo aikaa sitten. Nyt soutaminen ja huopaaminen on asian tiimoilta saatu siihen pisteeseen, että status on täyttä totta.

– Suomessa on tähän asti keskitytty veteraaniasioissa sotiemme veteraaneihin, mikä on ollut aivan oikein. He olivat aikoinaan puolustamassa maatamme ja rakensivat maan uudelleen sotien jälkeen. Meillä tilanne on siis veteraaniasioissa toisenlainen kuin muissa Pohjoismaissa, missä ei ole samanlaista veteraaniperintöä kuin meillä, kertoo Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljunen.

Kiljusen mukaan nyt on sopiva aika ryhtyä puhumaan myös kriisinhallintaveteraaneista.

– Haluan korostaa, että tässä ei olla millään tavalla astumassa sotiemme veteraanien varpaille tai olla kärkkymässä heidän etujaan tai varojaan. Tämä on täysin eri asia.

Veteraanistatuksen myötä nykyisten ja entisten rauhanturvaajien tukiverkosto paranee.

– Asiaan liittyy muun muassa tapaturmalain uudistaminen, missä kriisinhallinta-asioihin tehdään oma lakinsa. Se on iso asia, mikä menee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Mitä kriisinhallintaveteraanistatus sitten pitää sisällään?

– Sisällön laatiminen on vielä alkutekijöissään. Olemme miettineet etuisuuksien saamista julkishallinnon puolelta sekä yksityisiltä yrityksiltä. Etuisuudet voisivat olla valtakunnallisia tai sitten paikallisesti sovittuja.

Puolustusministeriö lähettää jokaiselle rauhanturvatehtävissä palvelleille henkilöille, joiden osoitetiedot ovat puolustusvoimien tiedossa, oman kriisinhallintaveteraanikortin jolla statuksen pystyy todistamaan. Korttien jakelu suoritetaan 8. joulukuuta 2016 mennessä. Mikäli osoite ei ole puolustusvoimien tiedossa, sen saa itselleen anomalla.

Entisenä rauhanturvaajana Kiljunen on itsekin veteraanistatusasiasta mielissään.

– Minusta tämä on tärkeä asia. Tämä on periaatteessa valtionhallinnon tunnustus jokaiselle palveluksessa olleelle henkilölle. Kaikkine lakimuutoksineen tästä on aikaa myöden apua muun muassa jälkihoidossa. Myös vammautumistapauksissa vältetään pitkät ja ikävät korvausprosessit, koska tämän uudistuksen myötä asiat ovat yksinkertaisempia ja selkeimpiä.