Hölkkäri On Web

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

23 heinäkuu 2016

Pohjois-Irakin Kurdistaniin syyskuussa lähtevä suomalaisjoukko alkaa kouluttaa kurdijoukkoja rintamalinjassa. Tähän asti suomalaisjoukot ovat kouluttaneet taistelijoita lähimmillään 20 kilometrin päässä rintamalinjasta.

Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali Petri Hulkko kuvailee riskejä jonkin verran suuremmiksi kuin viime elokuussa Kurdistaniin lähteneellä joukolla. Ero ei kuitenkaan hänen mukaansa ole merkittävä.

-Alueen rintamalinja ei ole jatkuvassa liikkeessä, vaan tilanne on aika stabiili. Toki turvallisuustilanne voi muuttua äkillisestikin, mutta siihen varaudutaan, Hulkko sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Puolustusministeriön mukaan Suomi lisää äärijärjestö Isisin vastaisen liittouman toimintoihin osallistumistaan. Ensimmäinen noin 50 suomalaisen rauhanturvaajan joukko meni kurdien itsehallintoalueelle Kurdistaniin kouluttamaan kurdien peshmerga-joukkoja viime elokuussa, ja syyskuussa joukkojen vahvuus nousee sataan sotilaaseen.

Hulkon mukaan rintamalinjalle lähteville suomalaisrauhanturvaajille on jonkin verran tiukemmat vaatimukset kuin kauempana kouluttaville. Uuteen joukkoon kuuluu vain palkattua henkilökuntaa, kun ensimmäisen vuoden aikana mukana oli myös reserviläisiä.

Hulkko kuvailee Kurdistanin operaatiota poikkeuksellisen onnistuneeksi. Suomalaiskouluttajat ovat saaneet aikaan konkreettisia tuloksia: esimerkiksi lääkintäkoulutuksen ansiosta kurdijoukkojen tappiot ovat vähentyneet. Hulkon mukaan kurdijoukot ovat ottaneet haltuun pieniä alueita Isisiltä vuoden aikana.

Painopiste on siirtynyt perustaistelijakoulutuksesta johtaja- ja kouluttajakoulutukseen. Hulkon mukaan tällä pyritään siihen, että paikalliset joukot voivat itse kouluttaa omia taistelijoitaan.

Peruskoulutusta annetaan edelleen asioissa, joissa taidot eivät vielä riitä, kuten ensiavussa ja improvisoitujen räjähteiden käsittelyssä. Rintamalinjalla kouluttavat rauhanturvaajat täydentävät selustassa annettua koulutusta.

Haasteita ovat aiheuttaneet peshmerga-taistelijoiden tasoerot. Nyt kurdit ovat alkaneet ottaa joukkoihinsa Suomen varuskunnan tyylisesti parikymppisiä miehiä ja naisia, mutta varsinkin alkuvaiheessa ikäerot olivat suuria.

Hulkko kertoo osan iäkkäistä taistelijoista siirtyneen tukitehtäviin, kun he ovat huomanneet jääneensä nuorempien jälkeen.

13 heinäkuu 2016

Etelä-Sudanissa parhaillaan käynnissä oleva kriisi on saanut YK:N pääsihteerin Ban Ki-moonin reagoimaan.

-Kun maan hallitus ei voi suojella kansalaisiaan ja sotivat osapuolet vahvistuvat ihmisten kustannuksella, kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu toimia. Kehotan turvallisuusneuvostoa ja kaikkia YK:n jäseniä nousemaan suojelemaan Etelä-Sudanin ihmisoikeuksia, toteaa Ban Ki-moon.

Pääsihteeri kehotti YK:n turvallisuusneuvostoa määräämään välittömästi asevientikiellon ja lisäämään johtajiin ja päälliköihin suunnattuja pakoitteita sekä vahvistaa YK-operaatiota maassa, missä väkivalta ja tappaminen on viime päivinä noussut uuteen kukoistukseensa.

Etelä-Sudan on Afrikan nuorin valtio, joka vietti viidettä itsenäisyyspäiväänsä 9. heinäkuuta. Vuonna 2013 alkaneessa sisällissodassa solmittiin tulitauko noin vuosi sitten, mutta sitä on toistuvasti rikottu. Sisällissodan alkamisesta on kaksi eri versiota. Presidentti Salva Kiirin mukaan sota alkoi, kun hänen erottamansa varapresidentti Riek Machar yritti vallankaappausta. Afrikan unionin mukaan vallankaappausyrityksestä ei ole todisteita, vaan presidentti Kiirin joukot olisivat aloittaneet väkivaltaisuudet.

Viime viikon lopulla väkivaltaisuudet käynnistyivät uudelleen ja satoja ihimisiä on kuollut viime päivien aikana. Tuhannet siviilit etsivät turvaa YK:n alueilta.

Tällä hetkellä Etelä-Sudanissa ei ole suomalaisia rauhanturvaajia.

12 heinäkuu 2016

Porin prikaati toimeenpanee ylimääräisen haun Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon kesän 2016 aikana. Haku päättyy 19.8.2016 ja siinä on mahdollista hakeutua tammikuussa 2017 alkavaan valmiusjoukkokoulutukseen.

Seuraavan syksyn/talven haku päättyy normaalisti 15.1.2017 ja siinä haetaan varusmiehiä saapumiseriin 2/2017 (heinäkuu) ja 1/2018 (tammikuu).

Porin prikaati kouluttaa vapaaehtoisia miehiä ja naisia jo varusmiesaikana kriisinhallinnan tehtäviin Suomen kansainvälisen valmiusjoukon (SKVJ) varusmieskoulutuksessa.

Koulutus tukee Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallintaosaamiseen painottuva varusmieskoulutus on osa Porin prikaatin kansallista asevelvollisten koulutusta ja antaa hyvät valmiudet koulutettaville hakeutua kriisinhallintatehtäviin varusmieskoulutuksen jälkeen.

Lisätietoja koulutuksesta ja pääsyvaatimuksista löytyy tästä linkistä.

12 heinäkuu 2016

UNIFil:n esikunnassa Naqourassa järjestettiin suomalais-irlantilaisen pataljoonan ja itävaltalaisen palo-ja pelastusyksiköiden yhteistoimintaharjoitus 30. kesäkuuta.

Palo- ja pelastusyksiköt FINIRISHBATT:sta ja UNIFIL:n alaisesta itävaltalaisesta yksiköstä harjoittelivat muun muassa kuumasavusukellusta, jossa pelastajat menevät konttiin, jonka lämpötila nousee yli 800 celsiusasteeseen. Harjoituksen tarkoituksena oli harjoitella toimintaa palavassa rakennuksessa sekä ylläpitää ja kehittää pelastajien ammattitaitoa.

Yksiköiden toisessa harjoituksessa simuloitiin kahden potilaan evakuointia palavasta, savun täyttämästä kaksikerroksisesta rakennuksesta. Harjoitus sisälsi sekä palo- että pelastustoimintaa, sillä myös lääkintähenkilöstö Suomen ja Itävallan yksiköistä pääsi harjoittelemaan turvallista varusteiden riisumista pelastetulta palohenkilöstöltä.

Yhdessä harjoittelu UNIFIL:n muiden joukkojen kanssa antaa edellytyksiä pelastustoiminnalle läntisen sektorin alueella tapahtuvissa pienissä sekä suurissa onnettomuustilanteissa. Suomalaisella ja itävaltalaisella joukolla on samankaltaiset toimintatapamallit, minkä ansiosta yhteistoiminta on sujuvaa. Yhteisharjoittelu tarjoaa joukoille lisäksi mahdollisuuden tutustua muiden kansallisuuksien palo- ja pelastusmateriaaliin ja samalla tarjoaa vertailukohteen suhteessa omaan kalustoon.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

09 heinäkuu 2016

Sotilasliitto Nato jatkaa Afganistanissa myös kuluvan vuoden jälkeen. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan muut Nato-liittolaiset kuin Yhdysvallat ovat sitoutuneet jopa miljardin dollarin vuosibudjettiin, jotta joukot saadaan pidettyä maassa.

Stoltenbergin mukaan ainakin Saksa, Italia ja Turkki ovat sitoutuneet Naton tehtäviin Afganistanissa.

Stoltenbergin viesti on vahvistus Brysseliin kesäkuussa kokoontuneiden Nato-maiden puolustusministereiden tahdolle säilyttää laaja läsnäolo Afganistanissa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei Yhdysvallat pienennäkään Afganistanissa olevien joukkojen määrää yhtä paljon kuin viime vuonna oli aikomus.

Obama ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että Afganistaniin jää 8 400 sotilasta hänen kautensa loppuun asti. Aiemmin tarkoitus oli, että maahan jää 5 500 sotilasta.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä Afganistanissa noin 10 000 sotilasta.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.