"Israelin asevoimat tuhosi 25.7.2006 noin kello 19.30 paikallista aikaa Khiamin kylän läheisyydessä Libanonissa sijainneen Yhdistyneiden kansakuntien partiotukikohdan. Iskussa kuoli neljä UNTSO – operaatiossa palvellutta sotilastarkkailijaa. Menehtyneiden joukossa oli suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Tarkkailijat olivat tapahtumahetkellä pukeutuneina henkilökohtaisiin suojavarusteisiin ja suojautuneina tukikohdassa sijainneeseen bunkkeriin, johon osui Israelin ilmavoimien pudottama 500 kilon GPS -ohjautuva täsmäpommi. Osuman vaikutuksesta bunkkeri romahti. Sisällä olleet tarkkailijat menehtyivät välittömästi räjähdyksen aiheuttamiin vammoihin.” Näin kuvattiin 10 vuotta sitten tapahtunutta Khiamin iskua virallisissa raporteissa.

Maanantaina 25. heinäkuuta 2016 tuli kuluneeksi tasan kymmenen vuotta tuhoisasta iskusta, missä menehtyi suomalainen rauhanturvaaja. Isku ei ole rauhanturvaajilta unohtunut ja vuosipäivänä Khiamin partiotukikohdan raunioille kokoontui kansainvälinen joukko muistamaan menehtyneitä sotilastarkkailijoita. Tilaisuudessa olivat mukana myös Libanonissa palvelevan FINIRISHBATT:n edustus sekä Beirutin Suomen suurlähetystön asiainhoitaja Matti Lassila.

Lue lisää aiheesta Rauhanturvaajaliiton artikkelista.

Maanantaina 18.7. UNIFIL:n läntisen sektorin apulaiskomentaja eversti Marko Alamäki luovutti tehtävänsä eversti Jyrki Kaisanlahdelle.

Eversti Alamäki toimi UNIFIL:n läntisen sektorin komentaja, prikaatinkenraali Arturo Nittin apulaiskomentajana kuusi kuukautta. Apulaiskomentajan tehtäviin kuuluu muun muassa komentajan sijaisuus sekä koulutuksen ohjaus ja toimintojen kehittäminen sektorin alueella. Apulaiskomentajan tehtävät eversti Alamäki kertoi luovuttavansa kaksijakoisin tuntein.

- Olen viihtynyt tehtävässä erinomaisesti. Toisaalta on myös hienoa palata Suomeen perheen luokse ja ehtiä nauttia Suomen suvesta.

Eversti Alamäen aikana läntisen sektorin alueella on panostettu erityisesti vastuualueen yhteiskunnan johtohenkilöiden ja alueen joukkojen välisen yhteistyön syventämiseen. Myös yhteistyö Libanonin asevoimien (LAF) kanssa on kehittynyt.

Eversti Kaisanlahti otti vastaan apulaiskomentajan tehtävät hyvillä mielin.

- Alueella palvelevat suomalaiset ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita. Myös UNIFIL:n toimintaedellytykset jatkaa tehtävässään ovat erittäin hyvät.

Eversi Jyrki Kaisanlahti on aikaisemmin sotilasurallaan toiminut Kainuun jääkäripataljoonan komentajana 2012-2014 ja Maavoimien esikunnan strategisen suunnittelusektorin johtajana 2014-2016. Hän toimii läntisen sektorin apulaiskomentajana vuoden 2016 marraskuuhun asti Suomen johtovaltiovastuun ajan.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ehdotetaan poliisilakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat jopa aseellisten poliisioperaatioiden toteuttamisen Suomen rajojen ulkopuolella.

Kansainvälisiin operaatioihin lähtevät poliisit on tarkoitus koota valtakunnallisesta Karhu-ryhmästä sekä muista vaativien tilanteiden erikoisryhmistä ja terroripommi-, joukkojenhallinta- ja ensivasteryhmistä.

–  Ketään ei voida pakottaa, mutta kiinnostuneet koulutetaan, jotta meillä sitten tarvittaessa on osaava porukka, joka tuntee riittävästi myös vastaanottavan maan lainsäädäntöä, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro sisäministeriön poliisiosastolta.

Hänen mukaansa se, minkä kokoinen joukko suomalaispoliiseja ulkomaille lähtee, riippuu aina apua pyytävän valtion tarpeesta, tehtävästä ja sen laadusta.

Lakiesitystä valmistellut sisäministeriön erityisasiantuntija Tapio Puurunen kertoo, että lain avulla Suomessa varaudutaan sellaisiin kriisitilanteisiin, joissa toisen EU-maan viranomaiset pyytävät apua toisilta jäsenvaltioilta sopimusten perusteella. Yhteisvastuulausekkeella on sovittu EU-maiden velvollisuudesta antaa apua terrori-iskun, luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle. Lisäksi Suomi on sitoutunut EU-valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta koskevaan Prüm-yhteistyöhön sekä yhteistyön parantamiseen kriisitilanteissa (ns. Atlas-päätös).

–  Esimerkiksi Atlas-päätöksen mukaisissa tilanteissa jäsenvaltion viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että kyseessä on rikos, josta aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka jäsenvaltiossa oleville henkilöille, omaisuudelle, infrastruktuurille tai instituutioille, Puurunen sanoo.

Kyse voi olla esimerkiksi terrorismin torjunnasta tai panttivanki- ja kaappaustilanteista.

Lakiesitys mahdollistaa myös Suomen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tuen kansainväliseen operaatioon lähteville poliiseille. Puurunen kuitenkin korostaa, että poliisit osallistuvat vain poliisioperaatioihin.

–  Mutta jos meidän poliisimme ulkomailla tarvitsee jotain sellaista kalustoa tai voimavaroja, joita sillä ei ole, se voi pyytää tukea puolustusvoimilta tai rajavartiolaitokselta. Aseellinen tuki on rajattu vain terrorismirikostilanteisiin, Puurunen sanoo.

Puurusen mukaan etukäteen ei tiedetä, kuinka usein suomalaispoliisien erikoisryhmiä Euroopassa tarvitaan.

–  Yhteisvastuulausekkeeseen todennäköisesti vedotaan harvoin, koska se on viimesijainen mekanismi. Mitä normaalimpiin yhteistyömuotoihin mennään, sitä useammin niihin todennäköisesti vedotaan, Puurunen sanoo.

Toistaiseksi EU-tasolla ei ole harjoitusten lisäksi vielä toteutettu kriisitilanteissa yhteisiä poliisioperaatioita.

Suomen poliisijärjestöjen liitto suhtautuu kansainvälisiin operaatioihin myönteisesti, mutta kiinnittää huomiota niihin lähtevien poliisien oikeusturvaan, vakuutuksiin ja muihin käytännön seikkoihin.

–  Uskoisin, että kiinnostusta löytyy, kunhan oikeusturva- ja sairausvakuutusasiat saadaan kuntoon. Positiivista on, että siellä oppii muiden toimintatapoja. Jos täälläkin tulee jokin isompi operaatio, osataan sitten toimia oikein, toteaa järjestöpäällikkö Mika Nygård.

Uutinen on Lännen Median tuotantoa, ja se julkaistiin muun muassa Turun Sanomissa.

Suomi on kasvattamassa rooliaan äärijärjestö Isisin vastaisessa operaatiossa.

Aiemmin Suomi on lähettänyt noin 50 rauhanturvaajaa Pohjois-Irakiin kouluttamaan kurdijoukkoja. Nyt tarkoituksena on lähettää alueelle vielä toiset 50 neuvonantotehtäviin. Uudet joukot toimivat edellisiä lähempänä rintamalinjaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan suomalaisten neuvonantajien siirtäminen rintamalinjan tuntumaan ei vielä aseta joukkoja välittömään vaaraan.

-He keräävät sieltä lähempää kokemusta siitä, mihin tätä koulutustoimintaa pitää kehittää, ja antavat neuvoja, Niinistö kuvaa.

-Hieman on toki vaarallisempi tehtävä kyseessä, mutta ei mikään taistelutehtävä, Niinistö jatkaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Niinistö on parhaillaan Yhdysvalloissa Isisin vastaisin koalition kokouksessa. Kokoukseen osallistuvat 28 maan puolustusministerit.

Isisin vastaisen operaation on todettu etenevän suunnitellulla tavalla. Jatkossa koalition tavoitteena on tuhota Isisin päätukikohdat Irakissa ja Syyriassa, estää järjestöä levittäytymästä uusille alueille sekä suojata kotimaita Isisin iskuilta.

Sotilaallisen operaation lisäksi koalition kokouksessa painotetaan jälleenrakentamisen merkitystä Isisiltä vallattavilla alueilla. Suomi on jo luvannut Irakille 10 miljoonaa euroa lisäapua vapautuvien alueiden tukemiseen.

Niinistön mukaan Suomi on saanut positiivista palautetta osallistumisestaan. Hänen mukaansa jälleenrakennustuki ja koulutus- ja neuvonantotehtävät ovat sopiva tapa osallistua koalition toimintaan.

-Suomi on nyt kokoaan suuremmalla panoksella mukana tässä toiminnassa. Minä uskon, että tämä on Suomen kaltaiselle ja kokoiselle maalle riittävä määrä.

Niinistön mukaan kokouksessa ei ole ollut puhetta siitä, että Suomi osallistuisi jatkossakaan taistelutehtäviin.

Yhdysvallat on kuitenkin pyytänyt Suomelta puolustusmateriaaliapua. Niinistön mukaan vastaavanlainen pyyntö tuli vuosi sitten, ja tällöin vastaus oli kieltävä. Uusi pyyntö on nyt käsittelyssä.

Ministeri ei tarkenna, millaisesta materiaalista olisi kyse.

-Parempi etten lähde erittelemään, mutta noin yleisellä tasolla se voi olla suojavarusteita, mutta voi olla ihan varaosa-apuakin ja aseita, patruunoita.