Länsi-Afrikassa Malissa rauhanturvaaja sai surmansa ajoneuvon osuttua räjähteeseen, kertoo YK tiedotteessaan. Räjähdyksessä loukkaantui lisäksi neljä muuta. YK:n mukaan räjähdys tapahtui sunnuntaina Kidalin alueella Malin koillisosassa. YK ei kertonut kuolleen eikä loukkaantuneiden kansallisuuksia.

YK päätti aloittaa kriisinhallintaoperaationsa Malissa vuonna 2013. Operaatio on ollut jatkuvasti erilaisten hyökkäysten kohteena, ja uutistoimisto AFP:n laskennan mukaan tänä vuonna on saanut surmansa 28 ihmistä.

Kesäkuussa YK:n turvallisuusneuvosto päätti vahvistaa Mali-operaatiota lisäjoukoilla.

Asiasta uutisoi Kaleva verkkosivuillaan.

Koko kesän ajan Etyjin tarkkailijat Itä-Ukrainassa ovat raportoineet yhä enemmän tulitaukorikkomuksia. Heinäkuussa tulitaukorikkomusten määrä sota-alueella nousi lähes päivittäin.

Etyjin paikanpäällä olevin tarkkailijoiden raporttien mukaan myös muu häirintä on lisääntynyt etenkin Venäjän tukemien separatistien alueella. Myös Ukrainan hallitsemalla alueella tarkkailijoita on uhkailtu.

Viimeisin tapaus sattui tiistaiaamuna, kun sotilastyyppiseen, tunnuksettomaan univormuun pukeutunut mies uhkaili tarkkailijoita Ukrainan hallitsemalla alueella lähellä Luhanskia. Yksi Etyjin tarkkailijoista nousi autosta keskustellakseen auton pysäyttäneen henkilön kanssa, kun sotilasasuinen mies latasi konepistoolinsa, poisti aseen varmistuksen ja osoitti sillä tarkkailijaa sormi aseen liipaisimella. Venäjää puhuva mies ei halunnut, että tarkkailijat jatkavat matkaansa.

Tarkkailijat pyysivät aseella osoittavaa miestä pyytämään komentajan paikalle, ja mies tämän tekikin. Mies osoitti tarkkailijaa kahden metrin etäisyydeltä ja puhui samalla radiopuhelimeen. Muutaman minuutin kulutta paikalle saapui toinen, rynnäkkökiväärillä varustautunut mies. Mukana oli kolme muuta aseistettua miestä, jotka tarkkailijoiden mukaan olivat päihtyneitä. Venäjää puhuvat, aggressiivisesti käyttäytyvät miehet sanoivat kuuluvansa Ukrainan armeijaan. Tähtäimessä oleva tarkkailija pyysi ryhmän johtajalta vaikuttavalta mieheltä, että aseella osoitteleva mies laskisi aseensa. Näin hän tekikin, mutta jätti aseen varmistamatta. Tarkkailijat pääsivät lopulta jatkamaan matkaansa.

Vastaavanlaisia tilanteita on sattunut pääasiassa separatistien hallitsemalla alueella, jossa tarkkailijoita kohti on myös ammuttu.

Etyjin mukaan tilanne Itä-Ukrainassa on synkkä. Etyjin tarkkailijat ovat esimerkiksi heinäkuussa raportoineet lähes joka päivä lisääntyvän määrän tulitaukorikkomuksia. Myös raskaat aseet ovat yhä useammin käytössä molemmin puolin niin sanottua tulitaukolinjaa.

Etyj kehottaakin kaikkia osapuolia pidättäytymään laajasta sotilasoperaatiosta sekä kunnioittamaan Minskin rauhansopimusta. Etyjin mukaan etenkin Minskin sopimuksen toteutumisen kannalta tilanne on synkkä.

Etyjin mission päällikkö Ertugrul Apakan varoittaa, että etenkin konfliktialueen siviilit maksavat kalliin hinnan, jos tulitaukosopimuksia ei noudateta. Apakan myös sanoi, ettei Etyj pysty täyttämään velvoitteitaan, koska sen tarkkailijoiden liikkumista rajoitetaan ja toimia häiritään. Aseella uhkailujen lisäksi tarkkailijoita ei päästetä kaikille alueille erityisesti separatistialueella. Lisäksi Etyjin miehittämättömiä lennokkeja on ammuttu.

Tällä hetkellä Etyjillä on 580 siviilitarkkailijaa konfliktialueella, ja sen nykyinen mandaatti kestää maaliskuun loppuun 2017. Etyjin SMM-operaatio on tällä hetkellä Suomen suurin siviilikriisinhallintaoperaatio. Operaatioon osallistuu vuonna 2016 yhteensä 26 suomalaista tarkkailijaa.

Yli kaksi vuotta kestäneen Ukrainan sodan aikana noin 10 000 ihmistä on kuollut ja noin kaksi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Asiasta uutisoi Iltalehti verkkosivuillaan.

Euroopan unionin neuvosto teki kesäkuussa päätöksen EUNAVFOR MED - Operaatio Sophian jatkumisesta aina heinäkuuhun 2017 saakka. Samalla neuvosto lisäsi operaatiolle kaksi tukitehtävää, jotka ovat Libyan rannikkovartioston ja merivoimien kouluttaminen sekä YK:n aseidenvientikiellon toteutumisen valvonta Välimerellä. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) tekee syksyn aikana päätöksen Suomen osallistumisesta näihin uusiin tukitehtäviin.

Osallistuminen Euroopan Unionin johtamaan EUNAVFOR MED - Operaatio Sophiaan tukee Suomen meriliikenteen suojaamisen erikoisosaamisen kehittämistä ja kokonaiskuvan muodostamista merellisessä, monikansallisessa operaatiossa.

- Merivoimilla on aiempaa kokemusta alustarkastusosaston toiminnasta osana kansainvälistä laivasto-osastoa. Vuonna 2013 merivoimat lähetti Somalian merialueelle itsenäisen alussuojausosaston suojaamaan YK:n ruokakuljetuksia ja vuonna 2014 vastaavanlainen osasto toimi saksalaisella sota-aluksella, joka suojasi tuhottavaksi kuljetettavia Syyrian kemiallisia aseita Välimerellä, muistuttaa Merivoimien esikuntapäällikkö, kommodori Timo Hirvonen.

Suomesta EUNAVFOR MED - Operaatio Sophiaan on osallistunut esikuntaupseereita sekä alustarkastusosasto. Heinäkuun lopussa operaatiossa aloittaa Suomen osalta kolmas rotaatio.

EUNAVFOR MED - Operaatio Sophia käynnistettiin kesäkuussa 2015 vastaamaan Välimeren pahenevaan humanitääriseen tilanteeseen. Operaation toimintavaihe käynnistyi lokakuussa 2015, jonka jälkeen operaatio on luovuttanut seitsemisenkymmentä ihmissalakuljetuksesta ja ihmiskaupasta epäiltyä henkilöä Italian viranomaisille sekä takavarikoinut noin 140 ihmissalakuljetuksiin käytettyä alusta. Lisäksi operaatio on auttanut pelastamaan lähes 16000 ihmishenkeä Välimerellä.

Asiasta uutisoi puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Afganistanin sodan ruotsalaisveteraani Hannu Karjalahden 3-vuotias Sophia-tytär sairastaa harvinaista, geneettistä sairautta, kertoo Aftonbladet.

Tytär sairastaa vakavan epilepsian lisäksi Proteus-oireyhtymää, eli ”elefanttimiestautia”. Sairaus aiheuttaa kasvaimen tapaisia muodostumia muun muassa päähän, luihin ja ihoon. Aftonbladet kertoo, että Sophian sairauskierre alkoi kuusiviikkoisena ja hän joutui laajaan leikkaukseen. Sairauksien ilmetessä perhe otti tytölle laajan sairausvakuutuksen.

Erään suuren leikkauksen jälkeen tytön hengitys pysähtyi, kun häntä oltiin kuljettamassa sairaaloiden välillä. Vaikka tilanne näytti pahalta, Sophia selvisi, eikä sairaus ole saanut tytöstä otetta tähän mennessä. Sophia tarvitsee kuitenkin edelleen kalliita hoitoja. Tässä vaiheessa vakuutusyhtiö löi jarrua. Yhtiö totesi, että perhe on tiennyt epilepsiasta jo vakuutusta ottaessaan, eikä Sophian sairaalalaskuja maksettaisi. Hannu Karjalahti kertoo, että tapaus tuli perheelle shokkina.

Epätoivoinen isä kääntyi veteraanijärjestönsä Veteranstöd Rapid Reactionin puoleen. Järjestö auttaa Ruotsin ulkomailla palvelleita sotaveteraaneja, joihin Afganistanissa vuosina 2010–2011 palvellut Karjalahti lukeutuu.

– Me luulimme, että kaikki olisi jo menetetty. Olimme väärässä. Kaikki vasta alkoi, Karjalahti lausuu Aftonbladetille.

Veteraanijärjestö aloitti laajan varainkeruun Facebook-sivuillaan. Keräys otti tulta alleen, jo nyt Sophian hyväksi on saatu kerättyä jo 350 000 kruunua, siis yli 36 600 euroa.

– Oli aivan uskomatonta, että he tekivät sen. Olin valmiina menemään konkurssiin, mutta he pelastivat minut, Karjalahti kuvaa.

Tyttö on leikattu keräysrahoilla, eikä hän ole saanut enää epilepsiakohtauksia leikkauksen jälkeen.

Suomessa asiasta uutisoi Ilta-Sanomat verkkosivuillaan.