Hölkkäri On Web

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

07 lokakuu 2016

Tässä viisi näkökulmaa YK:n pääsihteerin valintaan – toisesta maailmansodasta tähän päivään.

1. Miksi suurvallat haluavat heikon pääsihteerin?

Supervallat haluavat säilyttää vallan omissa käsissään. Omapäinen pääsihteeri voisi olla rasite Yhdysvalloille, Venäjälle ja Kiinalle, jotka lopulta ajavat maailmanpolitiikassa omia kansallisia etujaan.

Ja sananvaltaa on tietysti myös Ranskalla ja Englannilla, muilla turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä – ja kukin niistä voi veto-oikeudellaan estää vastustamansa ehdokkaan valinnan.

Pääsihteereillä on ollut omia kunnianhimon kohteitaan: esimerkiksi Ban Ki-moon oli innokas ilmastonmuutoksen torjunnassa, Kofi Annan omistautui rauhanturvahankkeille.

Mutta pääsihteeri ei oikein voi astua suurvaltojen varpaille. Jos astuu, siitä saa maksaa hintaa. Esimerkiksi 1992-1996 pääsihteerinä toiminut egyptiläinen Boutros Boutros-Ghali arvosteli Yhdysvaltoja Somalian ja Bosnian sisällissotien hoidosta. Toista kautta virassa ei hänelle tullut.

Ghanalainen pääsihteeri Kofi Annan (virassa 1997-2006) julisti Yhdysvaltain Irakin miehityksen laittomaksi. Tämä kannanotto hankaloitti hänen työtään.

Kofi Annan arvosteli Yhdysvaltoja Irakin miehittämisestä. Martial Trezzini / EPA

On suotavaa, että YK:n pääsihteeri on vahva kriisineuvottelija ja karismaattinen moraalinen voima. Mutta suurvaltojen sotilaallisten toimien arvostelulle ei jää juuri tilaa.

Ban Ki-moon ymmärsi tämän eikä nostanut ääntään Venäjän Aleppon-pommituksia vastaan.

2. Jännittävä valinta: entinen natsi vai suomalaisdiplomaatti?

Erityisen jännittävä pääsihteerivaali käytiin vuonna 1971. Ehdolla oli Suomen YK-lähettiläs Max Jakobson. Suomi kävi aktiivista kampanjaa ehdokkaansa puolesta.

Tukea maailmalta tuli ja mahdollisuudet näyttivät erittäin hyviltä.

Ansioitunut suomalaisdiplomaatti oli mukana ratkaisuäänestysten loppuvaiheissa, mutta Neuvostoliiton veto esti valinnan.

Arvellaan, että Neuvostoliitto piti Jakobsonia liian länsimielisenä. Ehkä Neuvostoliitto ei myöskään halunnut suomalaisen diplomatian saavan nostetta aikana, jolloin Kreml lisäsi monin tavoin painetta Suomen poliittista johtoa kohtaan.

Turvallisuusneuvosto sivuutti muutkin vahvat nimet ja valitsi itävaltalaisen Kurt Waldheimin. Waldheim pysyi virassa kaksi kautta.

Virasta eroamisen jälkeen paljastui, että Waldheim oli palvellut toisen maailmansodan aikana Kroatian alueella natsihallinnossa. Kävi myös ilmi, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto molemmat tiesivät Waldheimin taustasta jo valintavaiheessa.

Suurvallat halusivat taipuisan pääsihteerin, joka voidaan tarvittaessa palauttaa ruotuun – ja sellaisen ne saivat.

3. Guterres – mikä pätevöitti YK:n huipulle?

67-vuotiaan António Guterresin valinta YK:n pääsihteeriksi varmistui torstaina turvallisuusneuvoston istunnossa.

Guterres on portugalilainen poliitikko ja diplomaatti, koulutukseltaan insinööri. Poliittisen uransa hän aloitti sosialistipuolueessa heti sotilasvallan kaataneen neilikkakumouksen jälkeen 1974.

Portugalin pääministeri hän oli vuodesta 1995 vuoteen 2002.

Diplomaattiuraa hän on tehnyt muun muassa YK:n pakolaiskomissaarina kymmenen vuoden ajan 2005-2015. Häntä on pidetty väsymättömänä pakolaisten asian ajajana.

Valitsijoista Venäjän ja Britannian diplomaatit ovat kehuneet Guterresia yhteistyökykyiseksi ja moraalisesti vahvaksi, parhaaksi ehdokkaaksi.

4. Miksi naista ei valittu? Tai itäeurooppalaista?

Veikkailtiin, että tällä kertaa olisi itäeurooppalaisen pääsihteerin vuoro. Tähänastiset pääsihteerit ovat tulleet (aikajärjestyksessä) Norjasta, Ruotsista, Burmasta, Itävallasta, Perusta, Egyptistä, Ghanasta ja Etelä-Koreasta.

Ennakkoarvailuissa oli mukana kaksi bulgarialaista naista, ensin YK-järjestö Unescon johtaja Irina Bokova ja tämän vetäydyttyä ehdolle nousi EU:n budjettikomissaari Kristalina Georgieva.

Kumpikin putosi kisasta. Bokovaa vastusti ilmeisesti Yhdysvallat ja Georgievaa Venäjä.

Georgievan mahdollisuuksia lopultakin heikensi se, että Saksan liittokansleri Angela Merkel aivan loppuvaiheessa yritti taivutella venäläisiä bulgarialaisen naisehdokkaan kannalle.

Naisehdokkaalle olisi tällä kertaa ollut tilausta. Kulissien takainen peli suosi tällä kertaa toista ehdokasta. Päättäjistä kellään ei ollut varsinaista syytä torpata Guterresin valintaa.

5. Yksi pääsihteereistä menehtyi virantoimituksessa

Pätevänä pääsihteerinä on pidetty muun muassa ruotsalaista Dag Hammarskjöldiä. Vuonna 1953 tehtävään valittu Hammarskjöld ponnisteli Kongon sisällissodan ratkaisemiseksi – mutta kuoli dramaattisesti lento-onnettomuudessa, kun hänen lentokoneensa syöksyi maahan epäselvissä oloissa 1961.

Hammarskjöld oli seurueineen matkalla Kongoon selvittämään kapinallismaakunnan sotilaiden ja YK:n rauhanturvaajien välisiä taisteluita.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

06 lokakuu 2016

YK:n turvallisuusneuvosto tukee yksimielisesti portugalilaisen Antonio Guterresin valintaa järjestön seuraavaksi pääsihteeriksi. 67-vuotias Guterres on maansa entinen pääministeri ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n entinen pääsihteeri.

Turvallisuusneuvoston päätöksen jälkeen Guterresin ehdokkuus esitellään YK:n yleiskokoukselle.

Guterres syntyi Lissabonissa huhtikuussa 1949. Insinöörin koulutuksen hankkinut mies liittyi sosialisteihin vuoden 1974 neilikkavallankumouksen jälkeen. Parlamenttiin hänet valittiin heti vuonna 1976 Portugalin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa viiteen vuosikymmeneen.

Guterres eteni nopeasti politiikassa, ja vuonna 1992 hänet valittiin sosialistien pääsihteeriksi. Uusi pääsihteeri johdatti puolueensa vaalivoittoon ja itsensä pääministeriksi vuonna 1995. Pääministerinä hän jatkoi aina vuoteen 2001 saakka, jolloin sosialistit kärsivät kirvelevän tappion paikallisvaaleissa. Guterres erosi ja jätti saman tien Portugalin politiikan keskittyäkseen diplomaatin uraansa ulkomailla.

Guterresia pidettiin toistuvasti hyvänä kandidaattina Portugalin presidentiksi, mutta itse hän ei asiasta innostunut. Guterresin mukaan hän ”pelaa mieluummin palloa kuin on erotuomari”.

– Pidän toiminnasta, kenttätyöstä. Pidän asioista, joihin minun on jatkuvasti puututtava, hän perusteli.

UNHCR:n johdossa Guterres oli kymmenen vuotta vuosina 2005–2015.

YK:n pääsihteerinä Guterres aloittaa vuodenvaihteessa.

Asiasta uutisoi muun muassa Satakunnan Kansa verkkosivuillaan.

06 lokakuu 2016

Ihmisoikeusjärjestö Center for Civilians in Conflict syyttää tuoreessa raportissaan YK:n rauhanturvajoukkoja merkittävistä laiminlyönneistä Etelä-Sudanin Juban heinäkuisen konfliktin aikana.

Raportin mukaan Etelä-Sudanin hallituksen joukot muun muassa raiskasivat joukoittain naisia, jotka liikkuivat pakolaiskeskusten ulkopuolella, samaan aikaan kun alueen YK-joukkojen harjoittama suojelu oli käytännössä ”olematonta” sen omien tukikohtien ulkopuolella. Raportin mukaan pariviikkoisten taisteluiden osapuolet surmasivat pakolaiskeskuksissa olleita siviilejä sekä aseilla tulittamalla että pommituksin.

– Iso osa taisteluista tapahtui YK-mission tukikohtien läheisyydessä, ja myös tukikohtiin kohdistui ammuskelua. Tässä ympäristössä mission toimet 37 000 pakolaisen suojaamisessa olivat riittämättömiä ja osa rauhanturvaajista hylkäsi paikkansa raskaan tulituksen aikana, samaan aikaan kun toiset rauhanturvaajat avustivat siviilejä, Center for Civilians in Conflict tiedottaa.

– YK-tukikohtien ulkopuolella mission suojelu oli lähes olematonta. Tällä oli hirvittävät seuraukset eteläsudanilaisille siviileille ja avustustyöntekijöille.

Raporttiin tutustunut sanomalehti The Guardian mainitsee, että paikkansa täysin jättäneet rauhanturvaajat olivat kiinalaisjoukkoja. Myös etiopialaisten joukkojen kerrotaan hylänneen asemansa mutta auttaneen kaikesta huolimatta siviilejä turvaan.

YK myöntää, että raportti nosti esiin tärkeitä ongelmia ja että olosuhteet eivät mahdollistaneet siviilien riittävää suojelua. Juban tapahtumista on valmistumassa riippumaton, YK:n käynnistämä selvitys.

Asiasta uutisoi Uusi Suomi verkkosivuillaan.

06 lokakuu 2016

Portugalin entinen pääministeri António Guterres näyttää nousevan YK:n seuraavaksi pääsihteeriksi. Yksikään turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta ei vastustanut Guterresin valintaa keskiviikon koeäänestyksessä, diplomaattilähteet kertoivat.

– Tänään, kuudennen koeäänestyksemme jälkeen meillä on selvä suosikki ja hänen nimensä on António Guterres, Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tšurkin sanoi toimittajille turvallisuusneuvoston muiden jäsenten ympäröimänä.

Diplomaattilähteiden mukaan turvallisuusneuvoston 15 jäsenmaasta 13 tuki suljetussa äänestyksessä Guterresia ja kaksi äänesti hänen kohdallaan tyhjää. Jäsenmaat antoivat kullekin kymmenestä pääsihteeriehdokkaasta joko puoltoäänen, tyhjän äänen tai vastaäänen.

Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat käyttivät ensi kertaa erivärisiä äänestyslippuja, jotta saataisiin selville, aikovatko ne käyttää veto-oikeuttaan jonkun ehdokkaan valinnan estämiseksi.

Turvallisuusneuvoston puheenjohtajana toimiva Tšurkin ilmoitti, että neuvosto järjestää pääsihteeriehdokkaasta virallisen äänestyksen torstaina 6. lokakuuta kello 17 Suomen aikaa. Hänen mukaansa odotettavissa on, että valinta tehdään ilman vastaehdokkaita.

– Toivomme herra Guterresille menestystä YK:n pääsihteerin tehtävän hoitamisessa seuraavien viiden vuoden aikana, Tšurkin sanoi.

Nimellisesti uuden pääsihteerin valitsee YK:n yleiskokous, mutta se on seurannut valinnassaan turvallisuusneuvoston antamaa suositusta.

Vuosi sitten yleiskokous päätti, että nykyisen pääsihteerin Ban Ki-moonin seuraajan tulisi olla nainen. Tästä päätöksestä oletettavasti nyt joustetaan.

Guterres, 67, toimi Portugalin pääministerinä 1995–2002. Sen jälkeen hän johti YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää kaikkiaan kymmenen vuotta, 2005–2015. Poliittiselta taustaltaan Guterres on sosialisti.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

05 lokakuu 2016

Jääkö eteläkorealainen Ban Ki-moon (72) historiaan Yhdistyneiden kansakuntien kehnoimpana pääsihteerinä?

Ban Ki-moonia syytetään kyvyttömyydestä johtaa, karisman puutteesta ja näkymättömyydestä. Ban jättää pääsihteeriyden ensi vuoden alussa kymmenen vuoden eli kahden pääsihteerikauden jälkeen. Ban on stereotypioiden aasialainen, ujo ryhmätyöskentelijä, joka ei halua tuoda itseään esiin.

Pääsihteeri on parhaillaan jäähyväiskiertueella YK:n Euroopan pääpaikassa Genevessä.

Ban kuvailee itseään siltojenrakentajaksi ennemminkin kuin terminaattoriksi.

YK-diplomaatit arvostelevat Bania voimattomaksi tarkkailijaksi, jolla ei ole suuria kommunikointikykyjä. YK-kieli ranska ei suju Banilta juuri lainkaan ja englanniksikin sanat ovat joskus niin hakusessa, että tajunnanvirtaa on väliin hankala seurata.

YK:n pääsihteerin on tultava kaikkien kanssa toimeen. Matala profiili takasi sen, että Ban pystyi neuvottelemaan kaikkien kanssa.

Vasta viimeisenä työvuotenaan Ban on tosin rohjennut arvostella Israelia sen Palestiina-politiikasta, Saudi-Arabiaa hyökkäyksistä Jemenissä ja Syyriaa sodankäynnistä.

Suurimmaksi saavutuksekseen Ban on nimennyt viime vuonna Pariisissa saavutetun ilmastosopimuksen.

Myös haasteet ovat olleet Banilla elämää suuremmat. Aloitetaan vaikka vain päällimmäisillä, Syyrian sodalla ja terrorismilla. Syyrian sodan hän nimeää seuraajansa välittömäksi työkentäksi ja sanoo kärsivänsä, että Gazassa on sodittu kolmesti hänen työrupeamallaan. Suurimpiin tappioihinsa hän lisää YK:n rauhanturvajoukoissa paljastuneen seksuaalisen väkivallan käytön.

Ban jää historiaan naisten asioiden edistäjänä sekä YK:n uudistajana ja toiminnan tehostajana. Hän painottaa silti, että kummallakin saralla riittää vielä parannettavaa.

Ban Ki-moon oli oikeassa paikassa vuonna 2007, kun kaivattiin aasialaista pääsihteeriä vahvaluonteisen afrikkalaisen Kofi Annanin jälkeen.

Uuden pääsihteerin valitsee YK:n turvallisuusneuvosto. Turvallisuusneuvoston kannan vahvistaa sitten YK:n yleiskokous, jotta uusi pääsihteeri pääsee puikkoihin ensi vuoden alussa.

Asiasta uutisoi Pohjolan Sanomat verkkosivuillaan.