Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanissa on jatkunut jo miltei viisitoista vuotta. Operaatiosta on saatu arvokasta kokemusta, jota on voitu hyödyntää kotimaan puolustuksessa. Operaation poliittista hyötyä arvioitaessa ulkoministeri Timo Soinilla (ps.) on selkeä näkemys osallistumisen vaikutuksesta.

-Afganistanin operaatioon osallistuminen on ollut meille lippu NATO-pöytiin, sanoo Soini.

-Samalla olemme kiinnittyneet osaksi läntistä yhteisöä.

NATO-kokouksiin osallistuminen on tuonut mukanaan myös merkittävän käytännön edun. Kokoukset ovat tarjonneet tehokkaan väylän kansainvälisessä politiikassa merkittävien henkilökohtaisten suhteiden luomiseen.

-Ihan hihasta nykäisemällä voi saada kymmenen minuuttia aikaa henkilöltä, jonka tapaaminen muuten olisi erittäin vaikeasti järjestettävissä, kertoo Soini korostaen kansainvälisten yhteyksien tärkeyttä Suomelle.

Osansa Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa ovat tehneet myös rauhanturvaajat. Soinin mukaan Suomen kuusikymmentä vuotta jatkunut rauhanturvatyö on avannut historiansa aikana uusia yhteyksiä ja tukenut Suomen poliittisia tavoitteita.

-Kun Suomi aloitti rauhanturvaamisen Suezilla ja Kyproksella olimme vielä köyhä, periferinen ja tuntematon maa. Vuosien saatossa olemme hankkineet hyvän nimen ja meistä on tullut haluttuja kumppaneita kansainvälisessä toiminnassa. Tämä kaari on kestänyt aina meidän päiviin asti, toteaa Soini.

Esimerkkinä edelleen jatkuvasta vastuunkannosta ulkoministeri mainitsee päätöksen UNIFIL-joukkojen lisäämisestä Libanonissa. Tällä toimenpiteellä Suomi vastasi Ranskan avunpyyntöön Pariisiin kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen. Samaan aikaan kahta pienempää operaatiota (UNMOGIP ja ATALANTA) ollaan ajamassa alas Suomen osalta. Kokonaisuutta ajatellen Soinin mielestä sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen määrä tulisi kuitenkin säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Toiminnan asema osana turvallisuuspolitiikkaamme tuskin tulee horjumaan tulevaisuudessakaan sillä rauhanturvaamista arvostetaan Suomessa laajalti poliittisesta taustasta riippumatta.

Kansallisen puolustuksen osalta Soini näkee, että olemme säilyttäneet mielessämme historian opetukset. Meillä on edelleen suureen reserviin perustuva armeija ja vahva maanpuolustustahto. Tämä on huomattu myös maamme rajojen ulkopuolella.

-Monet ulkoministerit ovat tulleet sanomaan minulle, että teillä on suorituskykyä, kertoo Soini.

Puolustuskyvystä on pidettävä kiinni myös jatkossa. Soini haluaakin puolustukseen suunnattuja määrärahoja korotettavan. Lisäksi on löydettävä rahat lähitulevaisuuden suuriin asehankintoihin laivaston ja ilmavoimien osalta.

Afganistanin tulevaisuuden osalta ulkoministeri Soini pelkää maan tilanteen jäävän muiden konfliktien, kuten Syyrian ja Ukrainan, varjoon. Hän ei jaa joidenkin viljelemää ajatusta "antaa toisten sotia sotansa".

-Me emme saa antaa Afganistanin luisua vanhan hallinnon alaisuuteen. Se olisi katastrofi.

Suorina seurauksina tilanteen päästessä luhistumaan Soini näkee ulkomaille suuntautuvan pakolaisaallon ja naisten aseman romahtamisen maan sisällä. Tällaisen tapahtumien kulun estäminen on myös suomalaisten etu. Suomi aikookin jatkaa monipuolista osallistumistaan Afganistanissa suurlähetystön, siiviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinan kautta.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

YK arvostelee ankarasti rauhanturvaajiensa toimintaa Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa viime heinäkuussa.

Rauhanturvaajat epäonnistuivat siviilien suojelemisessa, ilmenee YK:n sisäisestä selvityksestä. Ennen muuta johtajuuden puute oli syynä kaoottiseen ja tehottomaan toimintaan neljä päivää kestäneiden kiivaiden taistelujen aikana, YK:n erityisselvityksessä todetaan.

Sisällissodan toisen osapuolen, Etelä-Sudanin hallituksen joukot, hyökkäsivät muun muassa Terrain-nimiseen hotelliin. Sotilaat raiskasivat hotellissa olevia ulkomaisia avustustyöntekijöitä ja tappoivat siviilejä.

Raportissa ei pystytty suoraan osoittamaan, että rauhanturvaajat eivät tehneet mitään naisten auttamiseksi. Raportti kertoo kuitenkin toisesta syyskuussa tapahtuneesta raiskaustapauksesta, johon rauhanturvaajat eivät puuttuneet.

Raportin mukaan YK:n rauhanturvaajat eivät esimerkiksi partioineet riittävästi parakkiensa ulkopuolella. Lisäksi nepalilaiset rauhanturvaajat eivät saaneet estettyä YK:n varastojen ryöstelyä.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on erottanut Etelä-Sudanin UNMISS-rauhanturvajoukkojen kenialaisen komentajan.

– Etelä-Sudanin sotilaat vain ryntäsivät kylpyhuoneeseen, missä kaikki tytöt olivat piilossa. He poimivat tytön kerrallaan, kertoi yksi raiskauksen uhriksi joutunut nainen heinäkuussa uutistoimisto AP:lle.

Raiskatuiksi joutuneet naiset lähettivät avunpyynnön vajaan kilometrin päässä oleville rauhanturvaajille, mutta kukaan ei AP:n haastattelemien naisten mukaan tullut paikalle.

Hyökkäystä Terrain-hotelliin pidettiin poikkeuksellisen järkyttävänä jopa Etelä-Sudanissa, jossa väkivallasta oli tullut lähes arkipäivää.

Hyökkäys tapahtui keskellä taistelujen kiihtymistä. Vastakkain olivat Etelä-Sudanin presidentille Salva Kiirille uskolliset joukot ja entisen varapresidentin Riek Macharin tukijat.

Neljä päivää kestäneiden kiivaiden yhteenottojen aikana kuoli ainakin 300 ihmistä. Kuolleiden joukossa oli YK:n suojiin hakeutuneita pakolaisia ja kaksi kiinalaista rauhanturvaajaa.

Asiasta uutisoi Suomessa YLE, joka käytti lähteinään useita eri uutistoimistoja.

Suomesta lähtee alkuviikosta kahdeksan poliisia siviilikriisinhallintatehtäviin Malissa ja Liberiassa toimiviin YK-rauhanturvaoperaatioihin. Poliisien lähettäminen liittyy Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön Yhdistyneiden Kansakuntien huippukokouksessa syyskuussa 2015 ilmoittamaan Suomen sitoumukseen. Suomi tukee YK:ta lisäämällä osallistumista rauhanturvaoperaatioihin 20 uudella poliisiasiantuntijalla. YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava osasto on vahvistanut tähän mennessä 19 suomalaisen valinnan.

Suomalaisia poliiseja lähtee Maliin, Liberiaan, Somaliaan, Kongon Demokraattiseen Tasavaltaan ja Etelä-Sudaniin. Lisäksi suomalainen poliisi on valittu esimiestehtävään Italian Brindisissä sijaitsevaan YK:n logistiikasta vastaavaan tukikohtaan.

Operaatioissa poliisit tulevat työskentelemään pääasiassa paikallisten poliisien kouluttajina ja neuvonantajina. Jo valitun 19 asiantuntijan ohella Suomi on tarjonnut YK:lle Etelä-Sudanin operaatioon neljä seksuaalisen väkivallan tutkintaan erikoistunutta poliisia.

Poliiseja siirtyy operaatioihin loka- ja marraskuun kuluessa. Maliin lähdetään maanantaina 31.10. Liberiaan asiantuntijat siirtyvät 1.11.

Asiasta uutisoi Sisäministeriö verkkosivuillaan.