Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Suomi päättää osallistumisensa Euroopan Unionin johtamassa Atalanta-operaatiossa tämän vuoden lopussa. Operaatio jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
Euroopan Unionin johtama Atalanta-operaatio perustettiin vuonna 2008 estämään ja ehkäisemään merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä Somalian merialueella sekä suojaamaan maailman ruokajärjestön (WFP) ruokakuljetuksia Somaliaan.
Suomi on ollut mukana operaatiossa sen perustamisesta alkaen. Kaikkiaan operaatioon on osallistunut vajaat 200 suomalaista. Mukana on ollut sotilaita ja siviilejä, palkattua henkilökuntaa ja reserviläisiä. Merkittävimmät panostukset Suomelta operaatioon ovat olleet miinalaiva Pohjanmaan osallistuminen vuonna 2011 ja itsenäisen alussuojausosaston (AVPD) osallistuminen vuonna 2012. Lisäksi suomalaisia on palvellut operaation johtoesikunnassa Lontoossa ja johtoaluksilla.
Operaatioalueella Afrikan itärannikolla on Euroopan Unionin jäsenmaiden merivoimista koottu laivasto-osasto, joka vastaa operaatiolle annettujen tehtävien toteuttamisesta. Operaatio on vuosien saatossa onnistunut hyvin tavoitteiden saavuttamisessa, sillä alueen merirosvous on vähentynyt lähes kokonaan ja avustuskuljetukset on saatu perille. Esimerkiksi vuonna 2009 merirosvouteen liittyviä tapahtumia - kaappauksia, hyökkäyksiä, epäilyjä ja havaitun merirosvouden estämistä - oli yhteensä 245. Vastaava luku vuonna 2015 oli yksi epäilty tapahtuma. Kuluvan vuoden aikana alueella on ollut yksi merirosvoustapaus sekä lisäksi kaksi epäiltyä tapahtumaa.
Marraskuun lopulla Euroopan Unionin neuvosto jatkoi Atalanta-operaation mandaattia vuoden 2018 loppuun saakka. Operaatio on osa Euroopan Unionin tavoitteita luoda rauhaa, vakautta ja demokratiaa Somaliaan.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
Porin prikaatin Säkylän varuskunnassa on käynnissä kriisinhallintaharjoitus, jonka yhteydessä prikaatin yksiköitä arvioidaan Naton yhteensopivuusarvioinnilla, uutisoi Satakunnan Kansa.
Arvioitavina ovat Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon kuuluvat huoltokomppanian ja 1. pioneerikomppanian varusmiesyksiköt. Arvioinnin suorittaa Naton kouluttama suomalaisista ja kansainvälisistä arvioitsijoista koostuva ryhmä.
Käytännössä arvioinnit tehdään osittain varusmiehiä haastattelemalla, mutta suurimmaksi osaksi harjoituksen käytännön toimintaa seuraamalla.
Maavoimat pyrkii arvioinneilla edistämään kansainvälisesti yhteensopivien joukkojen tuottamista. Nyt suoritettava NEL1 -arviointi on Naton neliportaisen arviointijärjestelmän kolmanneksi korkein taso. Seuraavat tasot mittaavat joukkojen taisteluvalmiutta osana kansainvälistä kokoonpanoa.Kriisinhallintaharjoitus alkoi Säkylässä maanantaina ja päättyy perjantaina.
Etelä-Libanonissa Suomi ojensi johtovaltiovastuun Irlannille, ja suomalais-irlantilaisen pataljoonan muuttumista Irlantilais-suomalaiseksi juhlittiin paraatilla 22. marraskuuta.
Paraatissa everstiluutnantti Vesa Vainio luovutti pataljoonan komentajan tehtävät irlantilaiselle everstiluutnantti Stephen Howardille. Everstiluutnantti Vainio jatkaa vielä pataljoonan varakomentajana ja SKJL:n (Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa) komentajana.
Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan muun muassa Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila ja Irlannin asevoimien komentaja vara-amiraali Mark Mellet. Myös muita virkamiehiä ja paikallisia edustajia osallistui juhlaan. Tilaisuus huipentui ohimarssiin.
Suomi toimi johtovaltiona UNIFIL-operaatiossa aikavälillä 2013-2016. Pataljoonassa palvelee noin 500 rauhanturvaajaa Suomesta, Irlannista ja Virosta. Tähän asti suomalaisia on ollut noin 350 henkeä, mutta uuden rotaation myötä vahvuus supistuu noin 180 henkilöön, johon sisältyy myös virolainen joukkue.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
Irlantilaiset ottavat johtovaltiovastuun suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa 22. marraskuuta 2016. Vaihdos aiheuttaa paljon muutoksia leirin kalustossa. Suomeen tuodaan takaisin paljon materiaalia, mutta sitä myös myydään ja vuokrataan Irlannille.
Tiistaina 8. marraskuuta pataljoonasta kotiutui noin 100 suomalaista. Ennen kuin kaikki vanhat ehtivät kotiutua pois uusien tieltä, 560 henkilön vahvuus koettelee tukikohdan kantokykyä. Suihkussa veden käyttö on rajoittunut yhteen minuuttiin, ja ruokalassa kananmunia ei ollut tarjolla muutamaan päivään.
Kotiinlähtijöiden lisäksi noin 80 suomalaista rauhanturvaajaa jatkaa SKJL:ssä (Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa) johtovaltiovastuuvaihdon jälkeen. Moni odottaa jännityksellä, miten heidän arkensa käytännössä muuttuu, kun Irlanti siirtyy johtoon. Monen tutut suomalaiset työkaverit ja kollegat vaihtuvat irlantilaisiin vastinpareihin. Suomalaiset ja irlantilaiset ovat osoittautuneet hyväksi yhdistelmäksi, mitä tulee rauhanturvaamiseen sekä päivittäiseen yhteiseloon.
Materiaalin laskeminen ja listaus aloitettiin jo viime joulukuussa johtavaltiovastuun vaihtoa silmälläpitäen. Suomen ja Irlannin valtioiden neuvottelujen perusteella päätettiin, mitä kalustoa jää ja mitä lähetetään takaisin Suomeen. Rotaatio 116 teki tarkan aikataulusuunnitelman, jonka perusteella Irlanti on ottanut vastuuta vaiheittain koko pataljoonaa koskevissa asioissa.
Tähän asti suomalaisvoimin toiminut keittiö vaihtui Irlanti-vetoiseksi 1. marraskuuta. Luovutusta on valmisteltu viimeiset kaksi kuukautta, ja Suomi-keittiö toimii vielä viikon ajan vara-apuna, jos tilanne niin vaatii. Tällä hetkellä keittiö tarjoaa viikon aikana suomalaisten valmistamaa ruokaa kahtena päivänä peräkkäin, jota seuraa yksi irlantilaisten järjestämä ruokailu, ja tätä seuraa taas kaksi suomalaisten järjestämää päivää. Tämä sykli vaihtuu päinvastaiseksi, kun Irlanti ottaa vastuun muonituksesta. Johtovaltiovastuun vaihtumisen myötä vastuu tukikohdan sähkön tuotannosta ja veden kuljetuksista siirtyy Irlannille. Tähän asti suomalaiset ovat tuoneet 60 000 litraa vettä kolmessa vuorossa kahdella ajoneuvolla leiriin, jossa ei ole omaa kaivoa.
Suomalaisille hyvin tärkeän asian, eli tukikohdan saunojen kohtalo, on ratkaistu. Tällä hetkellä FINIRISHBATT:ssa on neljä saunaa, joista rauhanturvaajat pääsevät nauttimaan jatkossakin. Hyvä uutinen on myös se, että tukikohdan kuntosalin ja jumppahuoneen kalustossa ei tapahdu muutoksia.
Myös tukikohdan terveydenhuollossa tapahtuu suuria muutoksia. Tähän asti Suomi on ollut vastannut terveydenhuollosta isompien tapausten hoidosta, mutta marraskuun lopulla tämä siirtyy Irlannille. Suomen panssaroitu ambulanssi lähetetään takaisin kotimaahan ja irlantilaisten mowag-ajoneuvo tulee tilalle. Myös suomalainen päällikkölääkäri vaihtuu irlantilaiseen ja sairaanhoitajien määrä vähenee huomattavasti, kun suomalaisia sairaanhoitajia kotiutuu.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
Puolustusvoimat luovuttaa suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovaltiovastuun irlantilaisille 22. marraskuuta UNIFIL-operaatiossa Libanonissa. Suomi on toiminut pataljoonan johtovaltiona marraskuusta 2013 alkaen.
Johtovaltiovastuusta luopuminen näkyy käytännössä suomalaisten rauhanturvaajien määrän laskuna UNIFIL-operaatiossa. Tällä hetkellä suomalaisten vahvuus operaatiossa on noin 350 sotilasta ja se laskee marraskuun aikana noin 150 sotilaaseen. Tasavallan presidentti teki asiasta päätöksen 4. joulukuuta 2015.
Virolainen osasto jatkaa osallistumistaan operaatioon osana suomalaista joukkoa. Yhteensä joukon koko on noin 170 henkilöä. Pääosa suomalaisista palvelee edelleen irlantilais-suomalaisessa jääkäripataljoonassa sekä erilaisissa esikunta- ja tukitehtävissä UNIFIL-operaatiossa.
Johtovaltiovastuun vaihtuminen on osa Irlannin kanssa tehtyä sopimusta. Suomi luovuttaa irlantilaisille pataljoonan huollollisen vastuun sekä vastuun tukikohtien toiminnasta. Samassa yhteydessä Suomi kotiuttaa operaatiosta tiedustelukomppanian, jonka tehtävänä on ollut partiointi sekä pataljoonan tuki- ja suojaustehtävät. Myös päävastuu operaatiosuunnittelusta siirtyy irlantilaisille, samoin vastuu pataljoonan esikunnan toiminnasta.
Suomalaisten määrä UNIFIL-operaatiossa kasvaa jälleen maaliskuun 2017 aikana, jolloin Suomi asettaa jääkärikomppanian operaation komentajan ranskalaiseen reservipataljoonaan. Suomalaisten vahvuus operaatiossa nousee tuolloin noin 330 sotilaaseen. Osallistumisen vahventaminen on osa Ranskan pyytämää tukea. Tasavallan presidentti päätti asiasta 14. lokakuuta 2016.