Kymmenet tuhannet kriisinhallinta- ja rauhanturvaajatehtävissä palvelleet ovat saamassa aiempaa paremman aseman onnettomuuksien varalle uutisoi Yle. Eduskuntaan on tulossa lakimuutos, joka parantaa tapaturmakorvausten maksamista.

Loukkaantuneet rauhanturvaajat voivat päästä helpommin esimerkiksi kuntoutukseen. Samalla henkisen avun saaminen helpottuu. Tähän saakka psyykkistä apua on saanut vain vuoden ajan palveluksen jälkeen, mutta nyt rajoitus poistuu. Lakimuutos on tervetullut.

– Siinä on otettu huomioon, että siellä ollaan todellakin sotaa muistuttavissa olosuhteissa, ainakin ajoittain joka operaatiossa. Siellä on vaarallista, ja laissa on otettu tasavertaisesti myös henkiset vammat ja oireilut huomioon, kiittelee Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Vuosikustannuksia lasketaan valtiolle tulevan vajaa miljoona euroa. Rauhanturvaajaliitto uskoo, että korvauksia hakee muutamia kymmeniä loukkaantuneita rauhanturvaveteraaneja. Psyykkistä apua tarvinnee alle prosentti operaatioissa olleista. Laki on tarkoitus saada voimaan jo vuoden 2017 alusta.

Suurin epäkohta tapaturmakorvauslaissa on ollut se, että siinä ei ole huomioitu erityisesti ulkomailla tapahtuvaa kriisinhallintatyötä, vaan laki tehtiin kotimaassa tapahtuvan varusmiespalveluksen näkökulmasta. Yhtenä syynä lakimuutokselle on se, että rauhanturvaoperaatiot ovat muuttuneet aikaisempaa vaarallisemmiksi.

Hölkkäri järjesti jäsenilleen lauantaina 3. joulukuuta oman puolisotilaallisen ostospäivän ja pikkujoulun.

Iltapäivästä reilun tusinan verran hölkkäristejä kokoontui Helsingin Konalaan Varustelekan myymälään viettämään rentoa tapahtumaa. Varustelekan isäntänä toimi Eric Andersson, joka esitteli yrityksen tilat ja antoi tietoiskun Varusteleka Oy:n toiminnasta ja toimintastrategiasta.Tämän jälkeen siirryttiin myymälän baariin nauttimaan virvokkeista ja siinä ohessa porukka kävi tekemässä ostoksia.

Alkuillasta osasto siirtyi kohti Helsingin Meilahtea ja kriisinhallintaveteraanien omaan baaria eli Bar36:een ja porukan vastaanotti baarin isäntä Kaj Kullberg. Porukka vietti rennoissa merkeissä iltaa nauttien maistuvista juomista. Porukka tuntui viihtyvän ja ensi vuonna kehitellään jotain vastaavia tapahtumia.

Koska Hölkkärin jäseniä on ympäri Suomea, yhdistys sai neuvoteltua jäsenilleen 10 prosentin alennuksen Varustelekan verkkokaupan tuotteista. Sähköpostin kautta lähetetyn ostoslinkkiä ja alennuskoodia hyödynsi kymmenkunta yhdistyksemme jäsentä.

Hölkkäri kiittää tapahtumaan osallistuneita kriisinhallintaveteraaneja ja isäntiä.

Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää torstaina 8. joulukuuta 60 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Yle haastatteli rauhanturvaajille hyvinkin tuttua sotilasta, kenraalimajuri (evp.) Juha Kilpiää. Hän oli aktiiviuransa aikana lähes neljännesvuosisadan keskeisissä rauhanturvatehtävissä Lähi-idässä ja Euroopassa.

Suomi lähti mukaan ensimmäisen kerran Nato-operaatioon yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä. Kilpiä johti Bosnia-Hertsegovinassa rakentajapataljoonaa. Suomalaisille se oli jotain ihan muuta kuin aiemmat YK-operaatiot.

– Valtio oli raunioina, ihmiset olivat raunioina, me ryhmityimme sinne keskellä talvea.

Uskottavuus on se sana, jolla Kilpiä kuvaa Naton silloista operaatiota. YK oli menettänyt sen täydellisesti, tarvittiin jotain vahvempaa tilalle. Se vahvempi oli Naton raskaat aseet: lentokoneet, raketinheittimet, tykistö, panssarivaunut.

– Lisäksi YK-joukot käyttivät voimaa vain itsepuolustukseen, mutta Natolla oli kovemmat valtuudet.

Nato ei kuitenkaan voimaansa käyttänyt, ei tarvinnut, mutta Kilpiä on varma, että mahdollisuus voiman käyttöön lopulta vakautti tilanteen ja toi uskottavuutta.

Onko siis Nato parempi vaihtoehto rauhanturvaoperaatioissa kuin YK?

– Ei aina, työkalu pitää valita tilanteen mukaan.

Kilpiä näkee, että perinteiset YK-operaatiot olivat aikansa tuote. Yleensä kyseessä oli valtioiden välisestä sodasta tai sen jälkitilasta, ja YK:n rauhaturvajoukot tulivat väliin valvomaan aseleposopimusten noudattamista.

Nyt maailma on muuttunut. Moni valtio on hajonnut, ja rauhanturvaajat ovat keskellä niiden sisäisiä ongelmia.

– Nyt on selkeästi tarve olla voimakkaampi ja sitä kautta luoda uskottavuutta. Usein paikallista väestöä joudutaan suojelemaan erilaisten ryhmittymien väkivallalta.

Kilpiän mukaan paikallisen väestön ja osapuolten pitää tietää, että kansainvälisellä joukolla on riittävät valtuudet asian hoitamiseen. Eri asia on kuitenkin, kannattaako voimaa käyttää.

Sotilaallinen kriisinhallinta ei ole koskaan ratkaisu ongelmaan, siitä Kilpiä on varma. Ratkaisu pitää löytää diplomaattisin keinoin.

– Nyt on ryhdytty puhumaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.

Se tarkoittaa sitä, että turvallisuus on sotilaiden tehtävä mutta samalla on järjestettävä hallintoa ja saatava muuta kehitystä aikaan. Aina näin ei ole käynyt.

– Valitettavan usein sotilaat ovat jääneet jonkin pattitilanteen todistajaksi. Näin on tapahtunut Kyproksella, Libanonissa ja Golanilla.

Lue koko haastattelu Ylen verkkosivuilta.

YK epäilee yhteensä 41 burundilaista ja gabonilaista rauhanturvaajaa Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuneista seksuaalirikoksista.

Uutistoimisto AFP:n mukaan seksuaalirikokset ja hyväksikäyttö tapahtuivat Kemon alueella vuosina 2014 ja 2015, kun rauhanturvaajat olivat alueella. Rikoksista epäillään 25 burundilaista ja 16 gabonilaista rauhanturvajoukoissa työskennellyttä.

YK:n jäsenmaiden tulee tutkia rauhanturvaajien tekemät rikokset ja rangaista syyllisiä, toteaa YK. Järjestö on luovuttanut syytettyjen nimet heidän kotimaidensa viranomaisille.

Seksuaalirikosskandaalin mahdollisia uhreja on jopa 139. Heistä 25 on alaikäisiä.

Uhrit ovat tunnistaneet syytetyt valokuvista.

Kahdeksan isyyskannetta nostettiin tutkinnan yhteydessä. Kuusi näistä isyyskanteista on alaikäisten nostamia.

YK:n mukaan tutkijat tutkivat tapauksia pääasiassa uhrien lausuntojen perusteella, sillä uusimmatkin tapaukset ovat tapahtuneet vähintään vuosi sitten.

Ensimmäiset syytökset seksuaalisesta hyäksikäytöstä tulivat julki toukokuussa 2016. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon irtisanoi näiden joukkojen komentajan, kun syytteet alaikäisten raiskauksista tulivat julki.

Keski-Afrikan tasavallassa on noin 12 000 rauhanturvaajaa. Rauhanturvaajat aloittivat työnsä maassa sisällissodan jälkeen.

Suomessa asiasta uutisoi Iltalehti verkkosivuillaan.