Hölkkäri On Web

Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi

08 kesäkuu 2017

Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) roolia ja tulevaisuutta Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin ja perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta.

Selvitysryhmän mukaan kansainvälinen ympäristö on muuttunut siten, että kriisien hoitaminen edellyttää yhä laajempaa keinovalikoimaa ja joustavuutta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista. Uuden kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen tarkoituksena on tukea tällaista lähestymistapaa kriisien hoitamiseen.

Esityksen mukaan muutoksen ensimmäisessä vaiheessa Kriisinhallintakeskus irrotettaisiin hallinnollisesti Pelastusopistosta ja siirrettäisiin väliaikaisesti sisäministeriön yhteyteen.

Selvitysryhmä esittää uudelle keskukselle aiempaa laajempaa tehtäväkenttää. Kriisinhallinnan asiantuntijoiden kouluttamisen, rekrytoinnin ja varustamisen ohella uuden keskuksen tehtäviin voisivat kuulua kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan ja turvallisuuskehityksen hankkeet, siviili-sotilas -yhteistyö ja synergian vahvistaminen, tilannetietoisuuden ylläpito, innovaatiot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta, vaalitarkkailun ja rauhanvälityksen tukitehtävät sekä kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen kansallisessa valmiudessa ja varautumisessa.

Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen perustamista selvitetään tämän hallituskauden aikana. Valmisteluun osallistuvat ne ministeriöt, jotka joko rahoittavat tai antavat henkilöstöä kriisinhallintatoimintaan ja turvallisuuden kehityshankkeisiin.

Kriisinhallintakeskus hoitaa myös kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisia tehtäviä, mutta selvitysryhmän työhön ei kuulunut pohtia näiden tehtävien järjestämistä.

Uutinen julkaistiin Sisäministeriön verkkosivuilla.

06 kesäkuu 2017

Slovenialaisesta majuri Nina Raduhasta tuli UNIFIL-operaation ensimmäinen naispuolinen päällikkö. Hän otti vastuulleen UNIFIL:in slovenialaisen kontingentin 22. toukokuuta 2017.

Nimityksensä jälkeen majuri Raduha sanoi olevansa kunnioitettu ja etuoikeutettu.

- Sukupuolesta riippumatta komentajana minun täytyy saada kaikki sotilaat turvallisesti kotiin jättäen jälkeemme ammattimaisesti suoritetun työn. Teemme parhaamme UNIFIL:in toiminta-alueella ja yritän olla paras roolimalli komentajana ja naisena, Raduha totesi.

Slovenialla palvelee tällä hetkellä 15 rauhanturvaajaa UNIFIL-operaatiossa.

Majuri Raduhan on aiemmin palvellut Bosnia-Hertsegovinassa vuonna 2007.

02 kesäkuu 2017

Eduskunta on hyväksynyt puolustusvoimia koskevan lain kansainvälisestä avunannosta äänin 96 – 59. Äänestyksestä oli poissa 44 kansanedustajaa.

Laki mahdollistaa sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen EU:n turvatakuiden yhteydessä toiselle valtiolle, EU:lle tai kansainväliselle järjestölle.

Eduskunnassa lain käsittelyssä on hiertänyt kohta, jonka mukaan puolustusvoimien palveluksessa olevat voidaan määrätä ulkomaisiin operaatioihin. Vähemmistöön jääneen opposition kanta oli, että pakko voisi koskea vain puolustusvoimien tulevia työntekijöitä eikä puolustusvoimien palveluksessa jo olevia.

Hallituksen kantaa edustavan puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan velvoite on ainoa uskottava tapa varmistaa, että lähtijöitä löytyy juuri silloin kuin tarvitaan.

Velvoite sotilaallisista tehtävistä ulkomailla koskee vain puolustusvoimien henkilökuntaa, ei varusmiehiä tai reserviläisiä.

Laki tulee vielä uuteen äänestykseen toisessa käsittellyssä. Siinä se voidaan joko hyväksyä tai hylätä. Lain sisältöön ei enää voida tehdä muutoksia.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.

02 kesäkuu 2017

Ainakin neljä ranskalaista rauhanturvaajaa on loukkaantunut aseellisessa hyökkäyksessä Malissa Timbuktun kaupungissa.

Monikansalliset joukot joutuivat kranaattihyökkäyksen kohteeksi varhain torstaiaamuna. Yksi rauhanturvaajista loukkaantui hyökkäyksessä vaikeasti, ranskalaiset tiedottivat uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ranska lähetti 4 500 miestä Maliin vuonna 2013, kun islamistijoukot yrittivät ottaa maan pohjoisosat haltuunsa. Ranskalaisten operaatio tasoitti tietä nykyiselle YK:n rauhanturvaoperaatiolle.

Ranskalaislehti Le Monden mukaan suurin osa kranaattihyökkäyksen ammuksista ylsi vain leirin liepeille, mutta yksi ammus räjähti aivan rauhanturvaajien leirin keskellä. Ranskalaislehden mukaan loukkaantuneita olisi neljä.

Hyökkäyksen tekijöistä tai tarkoituksesta ei ole tietoa.

Iltapäivälehti Aftonbladetin mukaan loukkaantuneet ovat nyt leirin ruotsalaisen lääkintäyksikön hoidossa.

Suomessa asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.

23 touko 2017

Kaksi YK:n Minusma-operaation rauhanturvaajaa on saanut surmansa Malin pohjoisosassa tiistaina aamulla tapahtuneessa hyökkäyksessä. Lisäksi yksi rauhanturvaaja on haavoittunut. YK:n rauhanturvaajien partion kimppuun käytiin lähellä Aguelhokia, joka sijaitsee Algerian rajan tuntumassa.

Uutistoimisto AFP:n sotilaslähteen mukaan iskun kohteeksi joutuneen sotilaat kuuluivat Tshadin lähettämiin joukkoihin.

Minusma-operaatioon osallistuu viisi suomalaista. Maavoimien esikunnan mukaan suomalaiset olivat hyökkäyksen aikaan yli 500 kilometrin päässä tapahtumapaikasta.

Lähde: STT. Asiasta uutisoi Etelä-Suomen Sanomat verkkosivuillaan.