• Rauhanturvaaminen
• Kriisinhallinta
• Unifil
• Libanon

Varsin nopeasti laajentunut konflikti Lähi-Idässä on nostanut myös Unifil-operaatiossa palvelevat rauhanturvaajat esiin. Suomalaistenkin rauhanturvaajien, joita operaatiossa palvelee tällä hetkellä noin 200, evakuoimisesta on puhuttu mediassa. Maavoimien esikunta reagoi keskusteluun julkaisemalla tiedotteen, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tässä vaiheessa poistumassa omalta vastuualueeltaan. 

- Tulenkäyttö on jatkuvasti lisääntynyt operaatioalueella ja sen ulkopuolella. Suomalaisilla on kyky reagoida ja sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Joukko on saanut laadukkaan koulutuksen, jonka aikana harjoiteltiin kaikkia mahdollisia tilanteita varten, vaativiakin. Juuri tähän joukko on koulutettu, kertoo SKJL:n komentajan, everstiluutnantti Jukka Honkanen tiedotteessa. 

Tällä hetkellä rauhanturvaajien evakuointi ei ole suunnitteilla, mutta suunnitelmat eri vaihtoehtoihin ovat olemassa.

- Varautumista erilaisiin skenaarioihin on tehty jo pitkään, mutta vielä ollaan kaukana tilanteesta, jossa evakuointi olisi ajankohtaista. Tällä hetkellä jatkamme kaikkien meille käskettyjen tehtävien suorittamista, Honkanen toteaa.

Palvelusturvallisuuteen kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota. Kaikki toteutuva partiointi suoritetaan ainoastaan ajoneuvopartioina. Viimeisten viikkojen aika partioita on jouduttu myös vähentämään tilannetiedon ja riskianalyysin perusteella. Myös tukikohtien suojausta on parannettu jo pitkin vuotta. 

• Rauhanturvaaminen
• Kriisinhallinta
• KFOR
• KOSOVO

Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen tarkasti Kosovo Force (KFOR) -operaation suomalaisen kriisinhallintajoukon Kosovossa 24. heinäkuuta 2024. Vierailunsa aikana hän tapasi myös operaation komentajan, kenraalimajuri Özkan Ulutaşin, sekä operaation muuta johtoa.

Kosovossa käytiin keskusteluja muun muassa operaation tavoitteiden edistymisestä ja Kosovon turvallisuustilanteesta. Keskusteluissa korostettiin myös Kosovon pitkäaikaisen rauhanomaisen kehityksen tukemisen tärkeyttä.

– Suomi on osallistunut Nato-johtoiseen rauhanturvaoperaatioon Kosovossa jo 25 vuoden ajan. Vastuun kantaminen Naton yhteisissä operaatioissa on meille tärkeää. Olemme sitoutuneet edistämään vakautta ja turvallisuutta niin kotimaassamme kuin kansainvälisesti, kenraaliluutnantti Virtanen toteaa.

Pääesikunnan päällikkö oli vaikuttunut näkemästään ja tyytyväinen Kosovossa palvelevan kriisinhallintajoukon työhön.

– Suomalainen kriisinhallintajoukko tekee arvokasta ja ensiluokkaista työtä Kosovossa. Keskustelu KFOR-operaation komentajan kanssa alleviivasi myös operaation johdon arvostusta suomalaisten sotilaiden ammattitaitoa ja asennetta kohtaan. Operaatio toteuttaa mandaattiaan menestyksellä ja tukee alueellista vakautta. Kiitän sotilaitamme heidän panoksestaan.

Suomalaisen osaston Kosovossa (SOK) kokonaisvahvuus on noin 60 henkilöä. Osastoon kuuluu esikunta- ja yhteysupseereita, kansallinen tukiosa sekä pioneerijoukkue. Tarkastuksensa yhteydessä kenraaliluutnantti Virtanen luovutti suomalaiselle pioneerijoukkueelle operaation muistomitalit, jotka tunnustavat operaatiossa palvelleiden panosta rauhan turvaamiselle.

• Puolustusvoimat
• Merivoimat
• Kriisinhallinta
• EUBG
• Taisteluosasto

EU taisteluosastoon osallistunut Merivoimien raivaajaosasto ei lähtenyt valmiusaikanaan operaatioon ja nyt sillä on viimeisenä tehtävänään osaston purku ja materiaalien palautus – kertynyt osaaminen hyödynnetään Puolustusvoimien normaaliolojen toiminnassa, sekä poikkeusoloihin varautumisessa.

Merivoimien raivaajaosaston koulutusjakso käynnistyi heinäkuussa 2023 Rannikkoprikaatissa, Upinniemessä. Tammikuussa 2024 Merivoimien raivaajaosasto asetettiin kuusi kuukautta kestäneeseen valmiusvuoroon osana Ranskan johtamaa EU taisteluosastoa. Koulutusjakson ja valmiusvuoron aikana taisteluosaston joukko on oppinut uutta ja harjaantunut omiin kriisinhallinta- ja poikkeusolojen tehtäviinsä. 

Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla European Battle Group (EUBG) muodostui ranskalaisen maahanlaskuprikaatin osista, belgialaisista tykistöjoukoista sekä suomalaisesta EOD -sukeltajaosastosta. Suomen tehtävänä oli vedenalaisten sekä maanpäällisten improvisoitujen- ja sotilasräjähteiden raivaaminen taisteluosaston operaatioissa. Taisteluosasto on Euroopan komission päätöksellä käytettävissä sotilaallisissa ja ei-sotilaallisissa kriiseissä Euroopassa ja muilla mantereilla.

Taisteluosasto toimi vuonna 2004 hyväksytyn EU:n taisteluosastokonseptin mukaisesti. Konseptin perusteella taisteluosastoja voidaan käyttää rajallisissa tehtävissä, joiden kesto on enintään neljä kuukautta. Henkilöstö on sitoutunut valmiusaikana viiden vuorokauden lähtövalmiuteen. EU:n taisteluosastot ovat olennainen osa Euroopan unionin kriisinhallintastrategiaa, ja niiden merkitys on kasvanut entisestään maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen haasteiden vuoksi.

Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä. 

• Kriisinhallinta
• Rauhanturvaaja
• Suomen Rauhanturvaajaliitto
• Jyri Haimakainen
• Vuoden rauhanturvaaja

Suomen Rauhanturvaajaliitto on valinnut vuoden 2024 rauhanturvaajaksi ylivääpeli Jyri Haimakaisen.

Ylivääpeli Haimakainen on usean operaation kriisinhallintaveteraani. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus useista eri operaatioista vuodesta 2008 alkaen. Hän on palvellut muun muassa Irakissa, Kosovossa, Afganistanissa ja Somaliassa. 

Palkitsemisperusteluissa Haimakainen kuvaillaan erittäin tunnolliseksi, huomaavaiseksi ja ammattitaitoiseksi. Hän oma-aloitteisuutensa ja luotettavuutensa helpottaa esimiesten työtä suoriutuessaan kaikista hänelle osoitetuista tehtävistä moitteetta. Haimakaisen saama palaute esimiehiltä, alaisilta ja vertaisilta yli kansallisuusrajojen on kaikissa kriisinhallintaoperaatiossa ollut poikkeuksetta arvostavaa ja kunnioittavaa. 

Jyri osaa hyödyntää pitkää kokemustaan ja on toiminnassaan sopeutumiskykyinen. Kansainvälisissä kouluttajatehtävissään hänen suunnittelemansa ja toteuttamansa koulutukset ovat olleet poikkeuksetta laadukkaita. Hänen parhaat luonteenpiirteensä ovat vaatimattomuus ja rauhallisuus, jotka ovatkin suomalaisen sotilaan ja rauhanturvaajan parhaita ominaisuuksia. 

Hänet on aiemmin palkittu mm sotilasansiomitalilla kriisinhallintaoperaatiossa osoitetusta aloitteellisuudesta ja sotilaallisesta toiminnasta.

Suomen Rauhanturvaajaliiton Vuoden rauhanturvaaja julkistetaan perinteisesti YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, jota vietetään vuosittain 29. toukokuuta. 

Hölkkäri On Web ry onnittelee Vuoden rauhanturvaajaa!

Viime vuonna Vuoden rauhanturvaajaksi nimitettiin vääpeli Riku Ruottinen.