YK:n rauhanturvaajien uskottavuus karahti pahasti kiville Bosniassa, kun rauhanturvaajat eivät pystyneet estämään Srebrenican joukkomurhaa 1995. Juokkomurha tapahtui vain vuosi sen jälkeen, kun YK veti rauhanturvaajansa pois Ruandasta - missä myös tapahtui etninen puhdistus.

Bosnian ja Ruandan epäonnistumiset jättivät pysyvän varjon YK:n rauhanturvaajien päälle, jotka edelleen joutuvat todistamaan kykynsä suojella siviilejä ympäri maailman. Epäonnistumisia on tullut aivan näihin päiviin asti.

Etelä-Sudan:
Väkivaltaisuuksien puhjettua Jubassa viime vuoden heinäkuussa, rauhanturvaajat hylkäsivät asemansa eivätkä vastanneet avustustyöntekijöiden avunpyyntöihin vain noin mailin päässä YK-leiristä sijainneelta hotellilta. Etelä-sudanilaiset sotilaat joukkoraiskasivat ulkomaisia avustustyöntekijöitä ja tappoivat paikallista väestöä. Uhrit soittivat YK-rauhanturvaajien leiriin noin mailin päähän saadakseen apua. Apua ei koskaan tullut. UNMISS-operaation kenialainen komentaja erotettiin tehtävistään, kun YK:n raportista kävi ilmi, että siviilejä ei suojeltu.

Mali:
MINUSMA-operaatio on tällä hetkellä vaarallisin YK:n rauhanturvaoperaatio. Vuodesta 2013 lähtien jihadistien hyökkäyksissä on kuollut 149 rauhanturvaajaa. Rauhanturvaajat nähdään miehittäjinä ja heitä pidetään ulkomaisina valloittajina.

Keski-Afrikan tasavalta:
MINUSCA-operaatio on kärsinyt väitteistä, joiden mukaan YK:n rauhanturvaajat olisivat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen heikossa asemassa olevia tyttöjä ja naisia. Esiin tulleet tapaukset ovat vahingoittaneet YK:n mainetta merkittävästi. YK:n rauhanturvaajat estivät maassa kansanmurhan vuonna 2013. Tänä vuonna aseellisten ryhmittymien yhteenotot ovat kuitenkin jälleen lisääntyneet.

Congo:
Afrikan sydämessä sijaitsevassa maassa on yhteensä 21 000 YK:n työntekijää, mukaanluettuna 16 000 rauhanturvaajaa. Lähinnä maan itäosissa vaikuttavat rauhanturvaajat loistivat poissaolollaan, kun väkivaltaisuudet puhkesivat Kasain alueella tänä vuonna. Väkivaltaisuuksissa kuoli tuhansia ihmisiä ja tähän mennessä on löydetty noin 90 joukkohautaa. Sittemmin MONUSCO-operaatio on levittäytynyt myös Kasain alueelle.

Haiti:
YK lopetti 13 vuotta kestäneen operaation tänä vuonna. Haitilaiset eivät ole kuitenkaan pahoillaan YK:n vetäytymisestä, sillä MINUSTAH-opeaatiossa palvelleiden nepalilaisten rauhanturvaajien kautta maahan levisi tappava kolera-epidemia 2010. Kolera tappoi yli 10 000 ihmistä ja 815 000 henkilöä sairastui. YK:lta kesti kuusi vuotta pyytää anteeksi aiheuttamansa katastrofin.

Kosovo:
YK:n rauhanturvaajat sijoittivat satoja romaaneja, ashkaaleja ja egyptiläisiä leiriin alueelle, mikä oli lyijyn saastuttama. Vaikka YK oli tietoinen alueen saastumisesta, ihmisten uudelleen sijoittaminen turvalliselle alueelle kesti yli 10 vuotta. Pääsihteeri Antonio Guterres on perustanut rahaston, minkä tarkoitus on auttaa leirillä lyijylle altistuneita henkilöitä.

Golan:
Syyrian sodassa elokuussa 2014 Al-Qaedaan linkitetyn Nusra Frontin taistelijat ylittivät YK:n valvoman linjan Golanilla ja kaappasivat kymmeniä Fijistä kotoisin olevia YK:n rauhanturvaajia. Samalla taistelijat saartoivat myös kymmeniä filippiilinäisiä rauhanturvaajia omaan UNDOF-leiriinsä. Filippiiniläiset rauhanturvaajat onnistuivat pakenemaan ja fijiläisetkin vapautettiin kaksi viikkoa myöhemmin. YK palasi Golanilla Syyrian puolelle vasta kaksi vuotta myöhemmin.

Tällä hetkellä noin 110 000 YK:n rauhanturvaajaa palvelee 15 operaatiossa ympäri maailman.

Asiasta uutisoi Daily Mail verkkosivuillaan.

Suomessa vierailulla oleva Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis on pyytänyt Suomelta lisää joukkoja Afganistaniin. Tällä hetkellä Afganistanissa palvelee 30 suomalaista sotilasta. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan asiaa selvitetään. Mattis toivoisi, että suomalaisten määrää nostettaisiin kymmenellä sotilaalla, jolloin suomalaisten määrä kasvaisi 40 sotilaaseen. 

Nato on päättänyt kasvattaa joukkojensa määrää Afganistanissa 3000 sotilaalla. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan noin puolet joukoista tulisi Yhdysvalloista, loput muista Nato- tai  kumppanimaista.

Asiasta uutisoivat muun muassa Iltasanomat ja Yle verkkosivuillaan.

Hyväksikäyttöskandaalit YK:n rauhanturvaajien ja siviilityöntekijöiden ympärillä eivät ota laantuakseen. YK on ilmoittanut 31 uudesta seksuaalisesta hyväksikäyttötapauksesta ja muista hyväksikäyttötapauksista. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana on ilmennyt 12 syytettä rauhanturvaajia vastaan ja 19 YK:n siviilihenkilöstöä vastaan.

Osa tapauksista liittyy rauhanturvaoperaatioihin, osa liittyy YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n henkilökuntaan ja yksi väite kohdistuu YK:n lastenjärjestöön UNICEFiin.

Rauhanturvaajia on ollut monien vuosien ajan syytettyinä hyväksikäytöstä erityisesti Keski-Afrikan tasavallan ja Kongon raiskaustapauksista ja muista seksuaalista väärinkäytöksistä.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.

Operaatio on YK:n valtuuttama monikansallinen sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio, joka on aloitettu vuonna 1999. Tuolloin KFOR:n kokonaisvahvuus oli noin 55 000 rauhanturvaajaa. Nykyään joukkojen vahvuus on pudonnut noin 4 000 rauhanturvaajaan. Operaation tehtävänä on sotilaallisella läsnäolollaan estää vihamielisyydet ja taata rauha monietnisessä Kosovossa. Lisäksi tilanteen vakauttaminen, toiminta turvallisen ympäristön luomiseksi ja pakolaisten paluumuuton helpottaminen ovat operaation tehtäviä. Operaatio tukee myös YK:n johtamaa ja koordinoimaa Kosovon väliaikaista siviilihallintoa, EULEX-siviilikriisinhallintaoperaatiota ja muita kansainvälisiä järjestöjä.

Turvallisuustilanne Kosovossa on vakaa, mutta jännittynyt. Merkittävimmät riskit koko Kosovon alueella liittyvät poliittiseen epävakauteen, etnisiin provokaatioihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja yksittäisiin ekstremisteihin.

Monietnisyyden edistäminen on yksi tärkeimmistä kansainvälisen yhteisön tavoitteista Kosovossa. Tavoite ei ole vielä toteutunut suunnitellussa mittakaavassa, sillä alueelta sodan aikana pois siirtyneen väestön paluulle ei ole onnistuttu luomaan tarvittavia sosioekonomisia edellytyksiä.

Sisäpoliittiset erimielisyydet hidastavat Kosovossa maan kehittymistä ja lähentymistä Euroopan unioniin. Keskeisimpänä asiana on ollut jo aikaisempina vuosina alkanut Kosovon kansalaisten yleinen tyytymättömyys Kosovon hallintoa kohtaan, mikä johti ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin 11.6.2017. Retoriikka, kuten Balkkanilla yleensä, on kärjekästä.

Positiivista kehitystä on kuitenkin viime vuosien aikana tapahtunut. KFOR on läsnäolollaan onnistunut lieventämään etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja maan yleinen turvallisuustaso on stabiloitunut ja kansalaisten luottamus virkavaltaa kohtaan on parantunut. Kosovossa on väkilukuun suhteutettuna Euroopan suurin nuorisoväestö. Nuoret ovat avainasemassa Kosovon tulevaisuuden rakentamisessa. Heillä on halua ja mahdollisuus viedä Kosovoa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta.

Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan suomalaisten kokonaisvahvuus Kosovossa on tällä hetkellä 20. Vahvuutta laskettiin edellisen kerran vuoden 2010 lopussa, kun Suomalainen kriisinhallintajoukko Kosovossa lakkautettiin. Tätä edelsi vahvuuden laskeminen noin 400 hengestä 250:een vuoden 2009 syksyllä.