Puolustusvoimat on ottanut tänä vuonna käyttöön erikoisjoukkohaussa sähköisen hakumenetelmän. Puolustusvoimien verkkosivujen kautta tapahtuva sähköinen hakeutuminen on ollut käytössä viime kesästä asti ja sitä käytetään nyt ensimmäistä kertaa myös Porin prikaatissa koulutettavan Suomen kansainvälisen valmiusjoukon haussa. Sähköiseen hakeutumiseen tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Porin prikaatin kouluttamat Suomen kansainväliset valmiusjoukot saavat sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi erikoiskoulutuksen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Nyt käynnissä olevalla haulla haetaan koulutettavia heinäkuun 2018 ja tammikuun 2019 saapumiseriin. Haku päättyy 15. tammikuuta 2018.

Viime hakukierroksella kansainväliseen valmiusjoukkoon hakeutui tammikuuhun mennessä 653 hakijaa. Nyt pääsykoerajoja on muutettu vastaamaan kriisinhallintatehtävien pääsyvaatimuksia laskemalla 12 minuutin juoksutestin minimiraja 2500 metristä 2300 metriin, kuten kriisinhallintatehtäviin hakeuduttaessa. Juoksutestin tulos vaikuttaa kuitenkin hakijan soveltuvuuteen eri tehtäviin ja tulosta on mahdollista korottaa varusmiespalveluksen aikana.

Sähköisellä hakeutumisella saavutetaan tehokkuutta hakemusten käsittelyyn sekä helpotetaan asevelvollisien hakeutumista erikoisjoukkoihin ja -koulutuksiin.

- Sähköinen asiointi vastaa paremmin nykypäivän vaatimuksiin viranomaisasioinnin suhteen. Uskomme, että sähköinen haku ja muuttuneet pääsyvaatimukset vaikuttavat hakijamääriimme positiivisesti, kuvailee kapteeni Kalle Nieminen Porin prikaatin koulutusosastolta.

Lisätietoja valmiusjoukkokoulutukseen hakemiseen löydät tästä linkistä.

Puolustusministeriön päätöksen mukaan suomalaisten toiminta osana irlantilais-suomalaista pataljoonaa päättyy 31.12.2018. Suomi jatkaa edelleen UNIFIL-operaatiossa, mutta toiminnan painopiste siirtyy ranskalaisten perustamaan UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaan (FCR - Force Commanders Reserve) vuoden 2020 loppuun saakka. Suomalaisten toiminta UNIFIL:ssä jatkuu FCR-joukkojen yhteydessä. Ensimmäiset suomalaiset palvelivat FCR:ssä Ranskan pyydettyä tukea muilta kansainvälisiltä toimijoilta 2015 vuoden Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Tällä hetkellä FCR:ssä palvelee suomalaisten neljäs rotaatio.

Yhteistyö FCR:ssä kuluneen vuoden alusta on ollut lupaava ja suomalaisten toimintaa on kiitelty vuolaasti ranskalaisten taholta. Toiminnan keskittyessä FCR:ään yhteistyön odotetaan syventyvän entisestään.

– Parhaat kokemukseni täällä, tässä vaiheessa operaatiota liittyvätkin kohtaamisiin ranskalaisten kanssa. Olen käynyt mukavia ja syvällisiä keskusteluja eri henkilöiden kanssa ja huomannut, että suomalaisten ja ranskalaisten arvopohja on hyvin samanlainen. Nämä kohtaamiset edistävät luottamusta, joka näkyy myös miehistötasolla kun toimitaan yhdessä koulutuksissa tai operatiivisissa tehtävissä, kertoo FCR:n suomalaisten kansallinen vanhin, majuri Pekka Huovinen.

Ranskalaisten johtama Force Commanders Reserve -joukko toimii koko UNIFIL:n toiminta-alueella. Suomen osallistumisesta on tehty päätös vuoteen 2020 saakka, samalla suomalaisten osuutta FCR:ssä kasvatetaan 200 rauhanturvaajaan ja joukkojen ympärille rakennetaan esikunta- ja huolto-osat.

– Yhteistyö on sujunut saumattomasti niin operatiivisesti ranskalaisten alaisuudessa kuin hallinnollisesti SKJL:n alaisuudessa. Koska toiminta-alueemme on koko Etelä-Libanon, meillä on UNIFIL-operaation suurin tontti. Siksi tämä on varmasti moninaisin ja haastavin operaatio mitä UNIFIL voi tarjota, ja näin ollen se on myös mielekkäin, pohtii FCR:n huoltoupseeri, yliluutnantti Pekka Hirvonen.

Tällä hetkellä suomalaiset ovat olleet osa irlantilais-suomalaista pataljoonaa, jossa suomalaisessa komppaniassa on palvellut myös virolainen joukkue. Suomi on toiminut irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa vuodesta 2012 ja toiminut myös pataljoonan johtovaltiona. Pitkä yhteistyö irlantilaisten ja virolaisten kanssa on kehittänyt suomalaisten rauhanturvaajien osaamista valtavasti. Yhteistoiminta näkyy arjessa yhteisissä harjoituksissa ja koulutuksissa, monikansallisissa toimistoissa sekä vapaa-ajalla. Yhteistyö päättyy vuoden 2018 lopulla, mutta opitut asiat ja tavat pysyvät osana suomalaisten toimintaa kriisinhallintatehtävissä.

Suomalaiset ovat toimineet pitkään osana irlantilais-suomalaista pataljoonaa ja materiaalia on kertynyt huomattavasti. Osa nykyisestä kalustosta siirtyy FCR:n käyttöön, mutta paljon materiaalia tullaan lähettämään myös suomeen.

– Panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja on muutama kymmen ja painoa niille kertyy yhteensä lähes 400 tonnia. Kalustoon kuuluu myös panssaroituja kuorma-autokalustoa ja maastoajoneuvoja, niiden yhteispaino lähentelee 210 tonnia, kertoo SKJL:n materiaalipäällikkö, kapteeni Esa Sillanpää.

UNIFIL operaatiossa jatkavasta kokoonpanosta riippuen osa ajoneuvosta jää alueelle ja osa lähetetään meriteitse takaisin Suomeen.

– Irtain materiaali pyritään myös lähettämään laivakuljetuksella merikonteissa takaisin Suomeen. Kontteja on yhteensä yli sata, Sillanpää summaa.

Materiaalin siirtoon liittyvä logistiikka tulee olemaan suuri ponnistus. Suunnittelutyöt aloitetaan välittömästi ja tuleva rotaatio tulee vastaamaan muutoksen käytännön toteutuksesta.

– Huollollisesta näkökulmasta ensi vuosi tulee olemaan työntäyteinen uuden operaation suunnitteluun liittyen, Sillanpää pohtii.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Ainakin 15 YK:n rauhanturvaajaa on saanut surmansa Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa. Rauhanturvaajien kimppuun hyökättiin perjantaina. Iskussa haavoittui lisäksi yli 50 ihmistä. YK:n mukaan surmansa saaneet rauhanturvaajat olivat kotoisin Tansaniasta.

YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan kyseessä on lähihistorian pahin hyökkäys YK:ta vastaan.

YK:n operaatio Kongossa on maailman suurin ja kallein rauhanturvaoperaatio. Sen budjetti on 1,14 miljardia dollaria, ja siinä on mukana 16 500 sotilasta. Vuonna 1999 alkaneen operaation aikana on kuollut lähes 300 rauhanturvaajaa.

Asiasta uutisoi YK verkkosivuillaan. Suomessa asiasta uutisoivat muun muassa YLE ja Iltalehti.

Kolme YK:n MINUSMA-operaation rauhanturvaajaa sai surmansa toistaiseksi tuntemattoman asejoukon hyökkäyksessä. Hyökkäyksen seurauksena kuoli myös yksi Malin asevoimien sotilas.

Hyökkäys johti taisteluun, minkä seurauksena haavoittui useita rauhanturvaajia sekä yksi Malin asevoimien sotilas. MINUSMA-operaation tiedotteen mukaan useat hyökkääjät saivat surmansa taistelun aikana.

Toistaiseksi ei ole kerrottu, mistä maasta surmansa saaneet tai haavoittuneet rauhanturvaajat ovat, mutta Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset rauhanturvaajat ovat turvassa. Malissa palvelee tällä hetkellä noin 10 suomalaista.

Malissa toimiva MINUSMA-operaatio on tällä hetkellä vaarallisin YK-operaatio. Vuodesta 2013-lähtien maassa on kuollut noin 150 YK-rauhanturvaajaa.