Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
-Pitää selvittää, mikä on EU:n taisteluryhmien tulevaisuus, ennen kuin perustetaan uusia joukkoja, totesi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) Helsingin Sanomille torstaina Brysselissä.
Niinistön kommentin taustalla on Ranskan ehdotukset muun muassa uusista eurooppalaisista ”interventiojoukoista” ja yhteisestä eurooppalaisesta ”strategisesta kulttuurista”. Suomessa ranskalaisten ehdotuksiin ei ole juurikaan lämmetty.
Niinistö ei näe ristiriitaa siinä, että Suomi tukee voimakkaasti Euroopan puolustusyhteistyön kehittämistä tasavallan presidentin kannanottoja myöten. Ranskan tekemiin kouriintuntuviin ehdotuksiin hän suhtautuu kuitenkin penseästi.
-Olemme ihan kokomme mukaisella panoksella mukana pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. En usko, että kukaan meitä moittii.
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on EU:n huippukokouksessa joulukuussa hyväksytty uusi puolustusyhteistyön tiivistämisen väline.
Niinistö kuitenkin korosti, että Suomen puolustuskyky rakennetaan kotimaassa.
-EU-yhteistyö on näpertelyä sen rinnalla.
Lue koko juttu Helsingin Sanomien verkkosivuilta.
Suomi lähettää viisi suomalaista poliisiasiantuntijaa siviilikriisinhallintatehtäviin Irakiin tukemaan kansainvälisen ISILin vastaisen koalition poliisikoulutustoimintaa. Poliisit osallistuvat Italian johdolla toteutettavaan Irakin kansallisten poliisivoimien kouluttamiseen, jolla tuetaan Irakin poliisin valmiuksia ylläpitää turvallisuutta maassa. Turvallisuustilanteen parantaminen on erityisen tärkeätä ISILiltä vapautetuilla alueilla. Tällä mahdollistetaan myös siviilien paluu koteihinsa.
Osallistuminen koalition poliisikoulutukseen on osa Suomen kokonaisvaltaista tukea Irakille. Tällä hetkellä Irakissa palvelee suomalaisia sotilaita osana koalition sotilaskoulutustoimintaa. Lisäksi siviiliasiantuntijoita työskentelee Euroopan unionin toimeenpanemassa EUAM Iraq (European Union Advisory Mission Iraq) -siviilikriisinhallintaoperaatiossa. Suomi tukee lisäksi Irakin vakauttamista ja miinanraivausta sekä antaa humanitaarista apua kehitysyhteistyövaroin.
Irakissa siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien suomalaisten valtiotyöantajana toimii Kriisinhallintakeskus.
Asiasta tiedotti Kriisinhallintakeskus verkkosivuillaan.
Suomalainen kriisinhallintajoukko aloitti toiminnan tammikuussa osana monikansallista taisteluosastoa Kurdistanin ulkopuolella Pohjois-Irakissa osana OIR-operaatiota (Operation Inherent Resolve). Uudessa tehtävässään suomalainen suojausjoukko vahventaa alueella jo olevaa monikansallista taisteluosastoa osana tukikohdan suojaus-, lähipuolustus- ja omasuojajärjestelyjä.
Suomalaiset jatkavat toistaiseksi edelleen toimintaansa Erbilissä osana monikansallista Kurdistan Training Coordination Centeriä (KTCC). Joukon tehtävänä on Kurdistanin turvallisuusviranomaisten kouluttaminen, mutta tällä hetkellä koulutusoperaatio Kurdistanissa on voimakkaassa muutoksessa.
Tarve toimia nykyisellä kokoonpanolla Kurdistanin itsehallintoalueella on vähentynyt ja DAESH-joukot on pääosin lyöty Kurdistanissa. Osallistujamaat käsittelevät kevään aikana osallistumispäätöksiään operaatioon, ja koulutustoiminta Irakissa tulee muuttumaan. Tulevat muutokset toteutetaan lyhyellä varoitusajalla, mikä edellyttää sopeutumista kaikilta osallistujamailta ja operaation koko henkilöstöltä.
– Operaatio on voimakkaassa muutostilassa Irakin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Koalitioon osallistuvien maiden kansalliseen toimintaan muutokset voivat konkretisoitua hyvinkin nopeasti. Muutosvaiheessa on erittäin tärkeää, että kaikilla organisaation tasoilla on mahdollisimman hyvä tilannekuva alueen tapahtumista sekä avoin ja toimiva keskusteluyhteys osallistujamaiden kesken, painottaa Hulkko.
Tarkastusmatkallaan Hulkko tarkasti suomalaisen joukon toiminnan ja tukikohdat sekä tapasi muiden koalition kansallisuuksien yhteistyökumppaneita.
Suomen osallistumisen mahdollista painopisteen siirtoa Pohjois-Irakin alueelle käsitellään parhaillaan. DAESHin vaikutus koko Irakin alueella on Kurdistania suurempi ja koulutus- sekä tukitoiminta nähdään tarpeellisempana Kurdistanin ulkopuolella. Operaation muutostilan seurauksena on mahdollista, että suomalaisten joukkorakenne, tehtävät ja henkilöstön sijoitukset voivat muuttua jo aloitetun kriisinhallintapalveluksen aikana.
– On selvää, että nopeat muutokset vaikuttavat yksilötasolle saakka ja kaikki muutokset eivät aina ole mieluisia. Olen tavannut tarkastusmatkani aikana suomalaisia sekä uudessa että vanhoissa tukikohdissa ja olen varma siitä, että suomalainen joukko toteuttaa tulevat tehtävät samalla ammattitaidolla ja sitoutumisella kuin tähänkin asti.
Suomi on osallistunut Irakin operaatioon elokuusta 2015 alkaen koulutus- ja neuvonantotehtävissä osana kansainvälistä DAESHin vastaista toimintaa. Koulutuksen tarkoituksena on ollut antaa Kurdistanin hallinnolle tukea oman kestävän turvallisuusrakenteen luomiseksi. Suomalaisten toiminta on saanut operaation aikana kiitosta. Koulutettavat ovat antaneet tunnustusta koulutusosaamisesta, ja annetulla koulutuksella on ollut vaikutuksia peshmergojen toimintaan. Konkreettisimmin tulokset ovat näkyneet jalkaväen yksiköiden taistelutappioiden merkittävässä vähentymisessä taisteluiden aikana. Erityisesti suomalaisten reserviläisten osaaminen ja sitoutuminen operaatioon on ollut merkittävässä asemassa.
– Koalition toiminta on alusta alkaen ollut yhteen hiileen puhaltamista. Luotan siihen, että toiminta jatkuu samassa hyvässä hengessä ja yhteistyössä kuin tähänkin asti, päättää Hulkko.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
YK:n turvallisuusneuvosto on jatkanut Kyproksella toimivan rauhanturvaoperaation UNFICYPin mandaattia puolella vuodella 31. heinäkuuta 2018 asti. Turvallisuusneuvosto suhtautui myös myönteisesti Kyproksen kreikkalaisen ja Kyproksen turkkilaisten osien johtajien pyrkimykset saada aikaan pysyvä ratkaisu saaren tilanteeseen.
Päätöksen taustalla on kesäkuussa 2017 Sveitsissä kokoontuneen Kyproksen konferenssin tulokset, missä kehotettiin kaikkia osapuolia uudistamaan poliittista tahtoaan ja sitoutumaan sovintoon YK:n suojeluksessa.
Asiasta uutisoi YK verkkosivuillaan.
705 henkilöä hakeutui tänä vuonna varusmiespalvelukseen Porin prikaatin kouluttamaan Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon. Hakuaika päättyi tällä viikolla. Viime vuonna koulutukseen haki määräaikaan mennessä 648 hakijaa. Tänä vuonna käytössä oli ensimmäistä kertaa sähköinen hakujärjestelmä.
- Hakijamäärän kasvu osoittaa, että nuorten kiinnostus kansainväliseen koulutukseen ja itsensä haastamiseen ovat voimissaan. Hakijamäärä täydentyy vielä tämän kevään aikana, kun Utin jääkärirykmentin laskuvarjojääkärikoulutuksen valintakokeet on pidetty, kertoo kapteeni Kalle Nieminen Porin prikaatista.
Suomen kansainvälisen valmiusjoukon valintakokeet järjestetään Säkylässä huhtikuussa. Valintakoevaiheeseen päässeille ja siitä karsiutuneille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti.
Porin prikaatin kouluttamat Suomen kansainväliset valmiusjoukot saavat sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi erikoiskoulutuksen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Nyt haettiin koulutettavia heinäkuun 2018 ja tammikuun 2019 saapumiseriin.