Tasavallan presidentti Sauli Niinisto vahvisti päätöksellään Suomen jatkon Libanonin YK-operaatiossa. Suomi jatkaa syyskuun alusta alkaen YK:n Unifil-operaatiossa noin 200 sotilaalla. Suomalaisten lukumäärä Libanonissa supistuu, sillä tällä hetkellä kokonaisvahvuus on noin 340 sotilasta. Nyt tehty jatkopäätös ulottuu vuoden 2020 loppuun.

Asiasta uutisoi STT, uutinen julkaistiin muun muassa Ilta-Sanomissa.

Puolustusvoimien uuteen tehtävään osallistua kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen valmistaudutaan kansainvälisen harjoitusyhteistyön kautta. Ylin valtiojohto ja sotilasjohto tarvitsevat päätöksenteon tueksi kattavan tilannekuvan, totesi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg 225. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 5. maaliskuuta 2018.

Puolustusvoimien uusi tehtävä luo perustan sotilaallisten kykyjen käyttämiseksi niin erikseen päätettäessä myös toisen valtion avuksi. Annettava tai vastaanotettava apu kattaa kaikki sotilaallisen toiminnan osa-alueet. Uudistus koskee myös kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.

Tärkein Puolustusvoimien toimintaedellytyksiin vaikuttavista vielä keskeneräisistä lakihankkeista on sotilastiedustelulaki. Lain pikainen voimaansaattaminen on Puolustusvoimille erittäin tärkeää. Kattava ja oikea-aikainen tilannekuva toimintaympäristöstä tarvitaan ylimmän valtiojohdon ja sotilasjohdon päätöksenteon tukemiseksi.

- Tietoverkoista on tullut sodankäynnin näyttämö ja niissä liikkuvasta tiedosta tehokas taisteluväline. Sotilaallista tietoa on siis kyettävä hankkimaan kaikkialta, missä sitä liikkuu, myös tietoverkoista ja -järjestelmistä, Lindberg tiivisti.

Suomalaisten rauhanturvaajien lähettäminen Itä-Ukrainaan nousi esiin helmikuun puolivälissä, jolloin Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen esitti visionsa Itä-Ukrainan tilanteesta Münchenin turvallisuuskokouksessa. Rasmussen totesi, että kriisin hoitamiseen tarvittaisiin 20 000 rauhanturvaajaa, joiden pitää tulla Nato-maiden ulkopuolelta. Rasmussen nimesi potentiaalisiksi maiksi Suomen, Ruotsin ja Itävallan.

Ylen aamu-TV:ssä vieraillut Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) tyrmää kuitenkin ehdotetun operaation resursseiltaan mahdottomaksi.

– Tavoite 20 000 rauhanturvaajasta on niin raju, ettei se Suomen, Ruotsin ja Itävallan voimavaroilla ole täytettävissä. Se on päivänselvä asia. Siinä on pakko olla mukana merkittäviä Euroopan unionin jäsenmaita hoitamassa tällaista rauhanturvaoperaatiota – olivat ne sitten Naton jäseniä tai eivät, toteaa Kanerva Ylen haastattelussa.

Kanerva totesi, ettei lähtisi vielä tarkkoja suunnitelmia. Hänen mielestään uskottava rauhanturvaoperaatio vaatisi esimerkiksi koko Donbassin alueen rauhoittamista.

– En usko, että länsi tulee koskaan hyväksymään mallia, jossa rauhanturvaoperaatio tulisi toteutettavaksi Ukrainan ja Itä-Ukrainan väliin. Se on lapsellinen ajatus.

Kanervan kanssa samoilla linjoilla on jo aiemmin ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on todennut kuinka Suomen pitää olla mukana, jos Itä-Ukrainaan saadaan sovittua rauhanturvaoperaatio laajalla YK:n mandaatilla. Presidentti Niinistö totesi kylläkin tuolloin myös, että ehdotettua 20 000:ta rauhanturvaajaa on vaikea kerätä pienestä määrästä maita.

Lue koko juttu Ylen verkkosivuilta.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomen pitää olla mukana, jos Itä-Ukrainaan saadaan sovittua rauhanturvaoperaatio laajalla YK:n mandaatilla, uutisoi Yle.

– On Euroopan suurimmasta ongelmasta kyse ja jos vähänkin näyttää siltä, että se pyritään ratkaisemaan, niin kyllä Suomen pitää olla siinä henkisesti ja myöskin fyysisesti mukana.

Presidentti Niinistö osallistui Münchenin turvallisuuskokoukseen, missä YK:n rauhanturvaoperaatio Itä-Ukrainassa nostettiin esiin.

Esiin on nostettu, että rauhanturvaajat olisivat sellaisista maista, jotka eivät ole Naton jäseniä, kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Lukumääräisesti on puhuttu noin 20 000 rauhanturvaajasta.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.