Sisäministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmälle tekemässä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) sijoittamisselvityksessä verrattiin Helsinkiä, Säkylää ja Tamperetta nykyiseen sijaintipaikkaan Kuopioon toiminnallisten, henkilöstöön liittyvien, alueellisten ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Sisäministeriö esittää, että Kriisinhallintakeskus siirretään Helsinkiin.
Selvitystä tehdessään sisäministeriö kuuli vaihtoehtoisia sijoituspaikkakuntia sekä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöä, siviilikriisinhallintatehtävissä olevia asiantuntijoita ja sidosryhmiä.
Kriisinhallintakeskus on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanija, ja kaikki sen menestyksen kannalta olennaiset yhteistyökumppanit sijaitsevat Kuopion ulkopuolella, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Helsingin saavutettavuus olisi sekä sidosryhmien että kansainvälisten vieraiden näkökulmasta vertailupaikkakunnista paras.
Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan Kriisinhallintakeskus ei ole kyennyt kehittymään ja vastaamaan siviilikriisinhallinnan uusiin haasteisiin toivotulla tavalla. Selvityksessä esitettiin, että valmistelut Kriisinhallintakeskuksen siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle käynnistettäisiin. Suomen aseman vahvistaminen kansainvälisessä kriisinhallinnassa pitää tehdä yhdessä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kumppaneiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tähän parhaat mahdollisuudet on Helsingissä.
Kysyttäessä henkilöstön, asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemystä keskuksen sijaintipaikasta, kaikissa ryhmissä selvän enemmistön mukaan sijainti Helsingissä toisi selkeästi toiminnallista hyötyä ja tukisi tehtävien tuloksellista hoitamista. Enemmistö Kuopioon asettuneista työntekijöistä ei kuitenkaan olisi halukas siirtymään muualle. Kriisinhallintakeskuksessa työskentelee noin 20 henkilöä. Helsingissä toimitilakustannusten voidaan arvioida nousevan nykyisestä, mutta ero ei olisi merkittävä. Matkakustannukset laskisivat, jos keskus sijaitsisi Helsingissä.
Aluetalouden näkökulmasta Kriisinhallintakeskuksen vaikutus työllisyydelle olisi suurin 7000 asukkaan Säkylässä. Myös Kriisinhallintakeskuksen sijoittamiselle Kuopioon tai Tampereelle voidaan löytää aluetaloudellisia perusteita. Jos sijaintipaikkaa arvioidaan Kriisinhallintakeskuksen toiminnan ja kehittymisen kannalta, Helsinki on selkeästi paras vaihtoehto. Helsingissä Kriisinhallintakeskus voisi parhaiten tukea myös poliittista ja strategista päätöksentekoa.
Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan osaamiskeskus. Sen päätehtäviä ovat nykyisin asiantuntijoiden koulutus ja rekrytointi kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan ja pelastustoimen tehtäviin, logistisista ja materiaalisista valmiuksista vastaaminen sekä alaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Kriisinhallintakeskus perustettiin muun muassa aluepoliittisista syistä Pelastusopiston yhteyteen Kuopioon vuonna 2007. Melko pian kuitenkin todettiin, että Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston ydintehtävät ovat niin erilaisia, että toiminta samoissa tiloissa ei tuonut toivottuja synergiaetuja.
Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja toimintaa on keskuksen perustamisen jälkeen tarkasteltu useissa selvityksissä. Viimeksi vuonna 2017 Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä selvittänyt asiantuntijaryhmä totesi loppuraportissaan, että sijaintiin Kuopiossa liittyy haasteita ja että siirto pääkaupunkiseudulle helpottaisi sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä muiden kriisinhallintatoimijoiden kanssa.
Sisäministeriö toimitti Kriisinhallintakeskuksen sijoittamisselvityksen Alueellistamisen koordinaatioryhmälle keskiviikkona 6. kesäkuuta. Ryhmän on tarkoitus antaa selvityksen perusteella lausunto Kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikasta 14. kesäkuuta.
Asiasta tiedotti Sisäministeriö verkkosivuillaan. Sivustolta löytyvät myös koko 67-sivuinen sijoitusselvitys sekä selvityksen liitteet.
