Presidentti Martti Ahtisaari on tavannut Kosovon presidentin Ibrahim Rugovan Pristinassa. Rugova toisti Ahtisaarelle vaatimuksensa itsenäisyydestä. - Pidän kiinni itsenäisyyden tunnustamisesta. Se rauhoittaisi kansaa, tätä aluetta ja koko maankolkkaa, hän sanoi toimittajille. Kolmisenkymmentä albaania osoitti samaan aikaan mieltään lähellä Rugovan virka-asuntoa. Ryhmän mukaan Serbian kanssa ei pitäisi käydä minkäänlaisia neuvotteluita maakunnan asemasta. Ahtisaari ei kommentoinut keskustelujaan Rugovan kanssa. Hän aloitti välitystyönsä Kosovossa maanantaina. (STT)

Kriisinhallintalain muuttamisesta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa virinnyt kiista näyttää jäävän opposition ja hallitusryhmien väliseksi.
YK:n valtuutusta koskevasta kohdasta keskusteltiin valiokunnassa tiistaina jälleen pitkään. Keskustasta vahvistettiin kuitenkin kokouksen jälkeen, että sen valiokuntaryhmä on yksimielisesti hallituksen esityksen takana. Se tietänee sitä, että muotoilu viedään valiokunnassa läpi hallituspuolueiden voimin.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) antoi ymmärtää, että
mandaattipykälää ei oltaisi muuttamassa, mutta perusteluosassa voidaan tehdä jonkinlainen täsmennys.
Yksimielistä mietintöä ei kuitenkaan synny, vaan siihen tullaan kirjauttamaan opposition vastalause. Valiokunnassa istuva vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes vahvisti asian jälleen tiistaina.
Oppositio haluaisi lakiin vain, että Suomi voi osallistua kriisinhallintaan YK:n periaatteiden mukaisesti, eikä valtuutusta mainittaisi erikseen. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat pitäneet tällaista muotoilua ongelmattomampana.
Kiista juontaa valiokunnassa viime aikoina virinneestä halusta poistaa kokonaan maininnat siitä, millä valtuuksilla Suomi voisi osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tällä ratkaisulla olisi kävelty hallituksen ja presidentin yksimielisen esityksen yli.
Presidentti Tarja Halonen on tehnyt melko painokkaasti selväksi, ettei halua alkuperäiseen esitykseen enää koskettavan. Hän on kuitenkin huomauttanut, ettei ole asiassa varsinaisesti ollut itse aktiivinen, vaan antanut vain tukensa pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.). Halonen ja Vanhanen keskustelivat asiasta viime viikolla ja olivat samaa mieltä siitä, ettei hallituksen esitystä tule eduskunnassa muuttaa.
Halonen ei itse alun perin ollut kovin innokas suostumaan hallituksen esitykseen tulleeseenkaan muotoiluun YK:n mandaatista luopumisesta, mutta joutui antamaan lopulta periksi.
Ulkoasiainvaliokunta odottaa edelleen myös perustuslakivaliokunnan lausuntoa toisesta ongelmakohdasta, joka koskee presidentin päätösvaltaa EU:n nopean toiminnan joukkojen lähettämisessä kriisialueelle. Lausunto ei tullut valmiiksi vielä tiistainakaan. (STT)

YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa Etiopiaa ja Eritreaa pakotteilla, jos maat turvautuvat voimankäyttöön rajakiistansa selvittelyssä. YK on ollut viime aikoina huolissaan tilanteen kiristymisestä ja osapuolten joukkojen liikehdinnästä Afrikan sarvessa. Turvaneuvosto kehottaa nyt Eritreaa pakotteiden uhalla poistamaan YK:n rauhanturvaajilta liikkumisrajoitukset, joita maa on lokakuusta asti asettanut.
YK:n rauhanturvaoperaation UNMEE:n mukaan Eritrean päätös kieltää helikopterilennot ja rajoittaa rauhanturvaajien partiointia on heikentänyt yli 60 prosentilla sen mahdollisuuksia valvoa raja-aluetta.
Etiopiaa taas vaaditaan hyväksymään maiden välistä rajanvetoa pohtineen riippumattoman komission ratkaisu, joka taannoin päätti mm. kiistellyn Badmen rajakaupungin kuuluvan Eritrealle. Etiopia ei ole tähän mennessä vetänyt joukkojaan Eritrealle myönnetyiltä alueilta. Marraskuun alussa molemmat maat lisäsivät joukkojensa määrää rajalla. YK vaatii, että sotilaiden määrä palautetaan rauhansopimuksen määräämälle tasolle kuukauden kuluessa. Aiemmin tällä viikolla YK kehotti Eritreassa olevien työntekijöidensä perheenjäseniä lähtemään maasta kiristyneen tilanteen vuoksi.
Etiopia ja Eritrea kävivät vuosina 1998-2000 verisen rajasodan. Rauhansopimuksen jälkeen rajanveto annettiin kansainvälisen komission tehtäväksi. (AFP, BBC,YLE24)

Suomalaiset pitävät tärkeänä YK:n valtuutusta EU:n päättäessä mahdollisesta sotilaallisesta väliintulosta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä yli kolme neljäsosaa vastaajista katsoi, että EU tarvitsee YK:n valtuutuksen operaatioihin. Vajaa 20 prosenttia vastanneista hyväksyy EU:n omaan päätökseen perustuvan väliintulon.
YK:n valtuutuksen tarpeesta on kiistelty eduskunnassa parhaillaan olevan kriisinhallintalain yhteydestä. Kyselyn mukaan kaksi kolmesta vastanneesta ei kannata Nato-jäsenyyttä, mutta kolme neljästä tuki Suomen osallistumista EU:n nopean toiminnan joukkoihin.
Maanpuolustustiedotuksen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn osallistui 990 henkeä. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä. (STT,YLE24)