Uudesta kriisinhallintalaista uhkaa syntyä ilmiriita eduskunnan, hallituksen ja presidentin välille. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta harkitsee hallituksen muotoileman ja presidentti Halosen lopulta hyväksymän lakiesityksen ydinkohdan muuttamista.
Esityksen mukaan Suomi voi poikkeustapauksissa osallistua kansainvälisiin operaatioihin ilman YK:n mandaattia. Ulkoasiainvaliokunta hakisi kansainvälisen oikeuden kannalta ongelmattomampaa muotoilua. Hallitus harkitsee jopa esityksen vetämistä pois, elleo eduskunta hyväksy sitä sellaisenaan. (YLE24)

Presidentti Tarja Halonen sanoo olevansa hallituksen kanssa samalla linjalla siitä, että esitystä rauhanturvalaiksi ei tarvitsisi muuttaa mandaattikysymyksen osalta. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa on halua poistaa kokonaan maininnat siitä, millä valtuuksilla Suomi voisi osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, ja todeta vain, että Suomi voi osallistua kriisinhallintaan YK:n periaatteiden mukaisesti. Valtuutusta ei mainittaisi erikseen. - Hallituksen esitys on yhdessä valmisteltu, ja sen takana ollaan, Halonen sanoi.
Presidentti ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) keskustelivat tilanteesta perjantaina ja olivat samalla kannalla. Halonen ei ottanut kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä, jos eduskunnassa ei synny yksimielisyyttä. - Hallituksella pitäisi olla enemmistö eduskunnassa, se on sitä parlamentaarista ulottuvuutta mitä pitää kysyä hallitukselta.

Tuomioja ei näe olennaista eroa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi tilannetta internetsivuillaan ja totesi, ettei ulkoasianvaliokunnan ja hallituksen esitysten ero ole aiheuttanut kriisiä. Hän myönsi kuitenkin, että hallituksella ja hallitusryhmillä on taipumus nähdä alkuperäinen esitys selkeämpänä ja epäili, että mikä tahansa muutos synnyttäisi vääriä tulkintoja. - Vaihtoehtoinen muotoilu hallituksen esityksen ensimmäiseen pykälään ei minun eikä hallituksen käyttämien asiantuntijoiden mielestä merkitse asiallista muutosta hallituksen esitykseen, Tuomioja kirjoittaa. Muutosesitystä voidaan Tuomiojan mukaan siten tarkastella kiihkottomasti, sillä se mahdollistaa Suomen osallistumisen erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin juuri samoin edellytyksin ja samankaltaisissa tilanteissa, kuin joita varten hallituksen esityksen muotoilu ns. mandaattikysymyksessä on tehty.
Tuomioja arvosteli Ylen TV-uutisten perjantaista juttua aiheesta ja vakuutti, ettei tästä asiasta synny suurta valtioelinten välistä kiistaa. - Katselin perjantain tv-uutisten dramaattista uutisointia kriisinhallintalain käsittelystä eduskunnassa ja uutisten mukaan siitä syntynyttä riitaa eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä. Asianosaisena joudun toteamaan, että uutisoinnilla on hyvin vähän yhteyttä todellisuuden kanssa. (STT)

Portugalilainen rauhanturvaaja kuoli pommi-iskussa itäisessä Kabulissa perjantaina. Pommi heitettiin partiossa olleen portugalilaisen auton päälle. Iskussa loukkaantui kolme muuta portugalilaisrauhanturvaajaa. (BBC, HOW)

Presidentti Martti Ahtisaari pohjustaa maanantaina Pristinassa Kosovon asemasta käytäviä neuvotteluita. YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erityislähettilään tehtävää pidetään äärimmäisen monimutkaisena, koska osapuolet ovat täysin eri mieltä maakunnan tulevaisuudesta.
Kosovon pääministeri Bajram Kosumi vakuutti viimeksi viikonloppuna, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin itsenäisyys. - Käytännössä Kosovo on toiminut itsenäisesti kuusi vuotta. Ja mitä tulee suhteisiin Serbiaan kysymys on sadan prosentin itsenäisyydestä, Kosumi huomautti uutistoimisto
AFP:n haastattelussa. Serbian pääministeri Vojislav Kostunica on puolestaan tyrmännyt itsenäisyyden monta kertaa. Serbia näkee Kosovon kulttuurinsa kehtona ja kantaa huolta maakunnan serbivähemmistön oikeuksista sekä turvallisuudesta. (STT,REUTERS,AFP)