- Me harjoittelemme kokonaan uuttaa sotilaallista ajattelua. Me emme enää voi istua ja odottaa että ryssä hyökkää, sillä sitä he eivät koskaan tule tekemään. Puolustusvoimat tulee tulevaisuudessa keskittymään rauhanturvatehtäviin ulkomailla, kertoo Combined Challenge 06-harjoituksen tiedotusupseeri Jens Ramhöj.
Ruotsin armeijan pääsotaharjoitus alkoi maahanlaskulla 15.6. Tukholman seudulla.
Harjoituksen pääpaino on harjoitella tulevia tehtäviä varten. Joukot ovat fiktiivisessä Boglandissa, jossa ne harjoittelevat rauhaanpakottamista. Harjoitusjoukkojen vahvuus on 7500 sotilasta ja 400 ajoneuvoa. (Expressen, mil.se, HOW)

Niin kuin alla olevasta uutisesta voimme lukea, Ruotsin puolustusvoimat keskittyy tulevaisuudessa kansainväliseen toimintaan. Tulisiko Suomen puolustuspolitiikassa ottaa mallia Ruotsista tässä suhteessa?
Tätä Hölkkäri kysyy nyt juuri sinulta. Vastaa ja kommentoi kun Hölkkäri Kysyy!

Eduskunta on hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esittelemässä muodossa lain, joka varmistaa osallistumisen EU:n kriisinhallintajoukkoihin.
Suomi osallistuu kriisinhallintaan joko YK:n valtuutuksella tai poikkeustilanteissa myös ilman valtuutusta. Euroopan unioni haluaa estää Ruandan tapaiset kansanmurhat, vaikka YK olisikin halvaantunut.
Oppositiossa valtaosa vasemmistoliittoa sekä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat vaatineet YK:n valtuutusta ilman poikkeuksia. Kokoomus on tukenut hallituksen linjaa. Eduskunta säätää kriisinhallintalain kiireellisenä poikkeuslakina, jotta se voi turvata presidentin päätösvallan kaikissa tilanteissa. Hallituksen laskelmien mukaan riittävät enemmistöt lain läpimenoon löytyvät. Lainsäädännöllä on kiire, koska Suomi on jo kokoamassa ensi vuoden alussa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa päivystävää EU:n nopean toiminnan osastoa. (YLE)

Kosovon tulevaa asemaa koskevat neuvottelut jatkuvat tänään perjantaina Wienissä. Kosovon albaanien ja Serbian suoria keskusteluja johtava YK:n erikoislähettiläs Martti Ahtisaari. Ahtisaari sanoi EU:n ulkoministerikokouksessa viime viikolla uskovansa, että ratkaisu Kosovon uudesta asemasta syntyy vielä tänä vuonna. Osapuolet tapasivat viimeksi helmikuun lopulla. Serbia on tähän asti torjunut Kosovon albaanien vaatimuksen itsenäisyydestä.
Nato on vahvistanut johtamiensa Kfor-joukkojen määrää alueella liki 18 000:een estääkseen mahdolliset levottomuudet neuvottelujen alla. Kosovo on muodollisesti osa Serbia-Montenegroa, mutta vuodesta 1999 alue on ollut YK:n hallinnassa. Tuolloin liittouma ajoi pommituksillaan alueelta albaaneja vastaan taistelleet edesmenneen serbijohtajan Slobodan Milosevicin joukot. Kosovon väestön enemmistön muodostavat albaanit vaativat Kosovolle itsenäisyyttä. Serbia ei tähän suostu. (YLE24, AFP)