Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Sudan on luvannut päästää Afrikan Unionin ja YK:n rauhanturvajoukot Darfuriin. Päätöksestä kerrotaan Sudanin, AU:n ja YK:n yhteislausunnossa. Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa neuvotelleet osapuolet kertoivat olevansa yksimielisiä siitä, että Darfuriin on heti saatava kattava tulitauko, minkä jälkeen on aloitettava laaja poliittinen prosessi alueen rauhoittamiseksi. Rauhanturvajoukkojen kooksi on päätetty liki 19 000 sotilasta.
Huolimatta Israelin ja Syyrian kiristyneistä väleistä, Israel ei ole pyytämässä UNDOF:in mandaatin laajentamista Golanilla. Mandaattia ollaan jatkamassa kesäkuun lopulla.
Israelin pääministerin odotetaan tapaavan YK:n pääsihteeri Ki-Moonin kesäkuun puolessa välissä. Hän ei ole ottamassa esille Israelin huolestumista siitä, että Syyria olisi hyökkäämässä Golanille. Israelin ei myöskään odoteta pyytävän YK:ta vahventamaan UNDOF-joukkoja. UNDOF-operaation miesvahvuus on tällä hetkellä 1200 ja joukot ovat valvoneet Israelin ja Syyrian välistä rajaa vuodesta 1974. YK:n turvallisuusneuvoston päätös mandaatin jatkosta odotetaan sujuvan ilman ongelmia. YK:n pääsihteerin kausittainen raportti UNDOF:in toiminnasta julkaistaneen muutaman päivän päästä. IDF on ilmoittanut UNDOFin komentajan välityksellä Syyrialle, että Israelilla ei ole aikomuksia hyökätä Syyriaan.
Ruotsissa Karlskronassa pidetyssä kokouksessa pohjoismaisten rauhanturvaajajärjestöjen yhteistyöelimen, Board of Nordic Blue Berets, puheenjohtajuus vaihtui. Istuva puheenjohtaja, tanskalainen Bjarne Hasselberg, luovutti tehtävät norjalaiselle Odd Helge Olsenille lauantaina. Samaisessa kokouksessa BNBB:n varapuheenjohtajaksi valittiin Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Holma.
BNBB:n lisäksi samaisessa viikonlopussa tapasivat myös veteraanitukityön henkilöt päivittämään yhteisiä päämääriään. Karlskronan tapaamiseen osallistuivat Holman lisäksi liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tom Asplund, K&K-vetäjä Heikki Pietilä ja liiton pr-vastaava Kimmo Wirén.
Hollannin valtiota ja YK:ta uhkaa syyte Srebrenican vuoden 1995 verilöylyn vuoksi. Kahden hollantilaisen asianajajan mukaan Hollanti kieltäytyi antamasta ratkaisevan tärkeää ilmatukea Bosniassa Srebrenicassa olleille joukoilleen. Serbijoukot veivät kaupungista 8 000 - 10 000 muslimimiestä ja -poikaa ja tappoivat heidät.
Noin 6 000:ta uhrien omaista edustavat asianajajat haluavat oikeuden eteen osasyyllisenä myös YK:n, joka johti Unprofor-operaatiota Bosniassa. Srebrenica oli julistettu turva-alueeksi, jonka siviilejä hollantilaisjoukkojen oli määrä suojella. Heikoisti aseistetut hollantilaiset kuitenkin luovuttivat alueen eteneville serbijoukoille.
Hollanti on sanonut toistuvasti, että YK petti sotilaat, koska ei antanut heille ilmatukea. Omaisten asianajajien mukaan asiakirjat kuitenkin osoittavat Hollannin itsensä torjuneen ilma-avun. Syynä oli pelko siitä, että tulituksessa olisi voinut kuolla myös hollantilaissotilaita. YK:ta asianajajat syyttävät taipumisesta Hollannin tahtoon.
Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kansliasta on kieltäydytty kommentoimasta haastetta toistaiseksi. Pääministeri Win Kokin hallitus erosi vuonna 2002 julkistetun Srebrenica-tutkimuksen vuoksi. Siinä syytettiin hallitusta hollantilaissotilaiden lähettämisestä mahdottomaan tehtävään.