Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Puolustusvoimain komentaja on määrännyt rauhanturvaajanakin tunnetuksi tulleen eversti Jorma Ala-Sankilan Karjalan Prikaatin komentajaksi 1.10.2007 lukien.
Rauhanturvatehtävissä Ala-Sankila on toiminut pataljoonan komentajana KFORissa ja sittemmin Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana.
KARPR:n komentajaksi eversti Ala-Sankila siirtyy Pääesikunnan tiedusteluosaston erityistehtävästä, jota hän on suorittanut vuodesta 2004 lähtien.
Ruotsalaiskomentaja toivoo Suomen lähettävän lisää joukkoja Pohjois-Afganistaniin. Komentaja ei pidä järkevänä, että Suomi ottaisi itselleen oman vastuualueen, kuten muun muassa ulkoministeri Ilkka Kanerva on ehdottanut.
Puolustusministeri Jyri Häkämies ei ota kantaa ruotsalaiskomentajan ajatuksiin.Suomelta on kysytty johtovastuukiinnostusta muun muassa Kabulin lounaispuoliseen Deikundin alueeseen, etelän levottomaan Nimrozin maakuntaan ja pääkaupungin kaakkoispuolella sijaitsevaan, rauhalliseen Panshiriin.
Kuusi rauhanturvaajaa sai surmansa eilen Unifilin vastuualueella Etelä-Libanonissa. Espanjan puolustusministeriön mukaan surmansa saaneista ainakin kaksi oli espanjalaisia ja kolme kolumbialaisia, jotka palvelivat Espanjan armeijassa. Kuudes rauhanturvaaja menehtyi myöhemmin vammoihinsa. Hän oli todennäköisesti espanjalainen.
Iskun tekijästä ei ole varmuutta, mutta tekijäksi epäillään Fatah al-Islam -järjestöä, joka taistelee Libanonin armeijaa vastaan pakolaisleirillä maan pohjoisosassa.
Räjähdys sattui varhaisillasta Sahel al Derdarassa, kuuden kilometrin päässä Israelin rajalta ja viiden kilometrin päässä Suomen joukkojen asemapaikasta.
Puolustusministeri Jyri Häkämies pitää selvänä, että suomalaisen rauhanturvaajan surmannut isku Afganistanissa ei ollut sattumaa. Suomalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia vastaan isketään tieten tahtoen.
"Vastapuoli kohdistaa nyt iskuja avunantajamaihin, jotta niissä saataisiin aikaan keskustelua, että vedetään joukot pois", Häkämies sanoo STT:n haastattelussa. Häkämies on valmis käymään perusteellisen keskustelun Afganistanin tilanteesta, jos eduskunta toivoo selontekoa operaatiosta. Hän itse pitää täysin selvänä, että operaatiota täytyy jatkaa. "Mitä enemmän Afganistanin tilanteeseen tutustuu, sitä enemmän kokee, että riskeistä huolimatta kansainvälisen yhteisön velvollisuus on sen toiminnan jatkaminen." Afganistanissa toimiminen on haastavaa ja kallista, mutta Häkämies muistuttaa, että epävakaus maassa heijastuu muuallekin.
Afganistan tuottaa 90 prosenttia maailmanmarkkinoiden oopiumista ja on Häkämiehen sanoin rikollisuuden ja terrorismin kehto. "Ja jos lukee raportin Afganistanin naisten ja tyttöjen asemasta, niin onhan se karmea. Jos eduskunnan vastaus siihen on, että lähdetään kaikki pois - niin ok – mutta ainakaan itse en ole sitä esittämässä.
Afganistan on suuri haaste suomalaiselle rauhanturvaamiselle; Häkämies ei näin ollen ole valmis lähettämään suomalaisia joukkoja myös Sudanissa alkavaan rauhanturvaoperaatioon, johon Ruotsi ja Norja aikovat osallistua. Sekin päivä voi kuitenkin pian koittaa, kun suomalaisjoukot lähtevät Afrikkaan. Häkämies arvioi, että ensi vuonna EU saattaa lähettää Ruotsin johdolla toimivan taistelujoukkonsa tehtäviin Afrikassa. "Darfur on erittäin haastava tehtävä. Olen pohjoismaisissa yhteyksissä havainnut, että näillä mailla on valmiudessa joukkoja, joille haetaan haasteita. Kun päivystys ensi vuonna alkaa Ruotsin johdolla, aika vahva arvio on, että kohde voisi olla Afrikka."
Kansainväliseen toimintaan liittyy myös kysymys Naton nopean toiminnan NRF-joukoista. Päätökset osallistumisesta ja siitä, onko mukaan lähteminen perusteltua, tehdään syksyn aikana. "Puolustusvoimien kannalta NRF soveltuu sotilaallisten kykyjen kehittämiseen ihan samalla tavalla kuin EU-joukot." Suomi voisi ottaa osaa NRF-päivystykseen vuonna 2010 Tanskan johdolla, koska vuonna 2011 on vuorossa EU-joukkojen päivystys.
Suomalainen rauhanturvaaja oli mukana saattueessa, joka joutui räjähdeiskun kohteeksi Mazar-e-Sharifin keskustassa, Afganistanissa lauantaina iltapäivällä. Suomalainen ja saattueen muut rauhanturvaajat selvisivät iskusta vahingoitta.
Lauantaina noin kello 14.30 Suomen aikaa PRT Mazar-e-Sharifin rauhanturvaajien autosaattue joutui iskun kohteeksi Mazar-e-Sharifin keskustassa, Pohjois-Afganistanissa. Rauhanturvaajat selvisivät kaikki vahingoitta iskusta. Iskussa kuoli kaksi ja haavoittui kuusi paikallista ihmistä. Saattueen ajoneuvoihin tuli iskussa joitakin vaurioita, mutta kaikki autot pystyivät palaamaan rauhanturvaajien tukikohtaan Camp Northern Lights:iin.
Yksi suomalainen rauhanturvaaja oli mukana iskun kohteeksi joutuneessa saattueessa. Hän ei ollut vaurioita saaneessa ajoneuvossa. Iskussa mukana olleet rauhanturvaajat ovat ottaneet yhteyttä lähiomaisiinsa.
PRT Mazar-e-Sharif on ruotsalaisjohtoinen ja sen alaisuudessa palvelee myös noin 60 suomalaista rauhanturvaajaa. Kaikkiaan Pohjois-Afganistanissa palvelee hieman yli 100 suomalaista.