Israelin puolustusvoimat (IDF) on päättänyt pienentää joukkojensa vahvuutta Golanin kukkuloiden alueella vähentääkseen jännitystä Syyrian vastaisella rajalla. Päätös on seurausta useiden kuukausien ajan kestäneen jännityksen kiristymisestä alueella, jonka pelättiin johtavaan sotaan Israelin ja Syyrian välillä. 

Kuluvan kesän aikana kummatkin osapuolet ovat toistuvasti ilmoittaneet, että heillä ei ole kiinnostusta vihollisuuksiin. Israelilaisten lähteiden mukaan myös Syyrian tiedetään  laskeneen sotavalmiuttaan alueella.

Lappeenrantalaisbändi Kotiteollisuus lähtee syyskuussa keikalle Kosovoon - ja tällä kertaa kuulijakunta koostuu suomalaisista rauhanturvaajista. Bändin solisti Jouni Hynynen kertoi, että Kosovon-reissua on suunniteltu jo vuosia.
Hynyselle armeijamiljöö on mieluinen.

– Viihdyn armeijaväen seurassa. Eikä sekään haittaa, vaikka siellä muutama pommi räjähtäisikin, huumorimiehenä tunnettu Hynynen sanoi.

Kysymys Suomen osallistumisesta Darfurin rauhanturvaoperaatioon on saanut toistaiseksi hyvin vältteleviä vastauksia. Suomea ei ole sinne voimakkaasti painostettu, sillä tarkoitus on koota joukot ensi sijassa afrikkalaisista maista, toteaa Hölkkäriäkin lähellä oleva dosentti Pekka Visuri.

Suomalaisille rauhanturvaajille on kysyntää, ja osallistumista voidaan perustella monestakin syystä. Ensinnäkin YK:lle tulee vastuu laajan UNAMID-operaation johtamisjärjestelmän luomisesta ja ylläpidosta, jolloin suomalainen erikoisosaaminen pääsisi oikeuksiinsa. Lisäksi vaativiin kuljetus- ja rakentamistehtäviin tarvittaneen eurooppalaisia, kun taas vartiointiin ja suojaamiseen käytettäviä joukkoja on ehkä tulossa riittävästi Afrikan ja Aasian maista. Useista EU-maista onkin jo luvattu tukea.

Poliittisesti Suomen osallistuminen Darfurin rauhanturvaamiseen olisi edullista ja selvästi riskittömämpää kuin Afganistanin toiminnan laajentaminen. YK:n rauhanturvaamisen tukemista on korostettu poliittisissa linjauksissa, ja nyt siihen olisi todellista tarvetta. Se on myös laajalti hyväksyttyä kansalaisten keskuudessa. Lisäksi on syytä todeta, että Afrikan konfliktien rauhoittaminen on Euroopan unionin intresseissä ja Suomi on pyrkinyt olemaan aktiivisesti mukana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa.

Kustannustehokkaalta ja muutenkin luontevalta tuntuisi Libanonista syksyn kuluessa vapautuvien suomalaisten voimavarojen suuntaaminen Darfuriin. Herää myös kysymys, miksi Suomi yhä pitää Kosovossa 400 sotilasta, kun ajankohtaista tarvetta on muualla.

Kongon demokraattisessa tasavallassa tuhannet paikalliset YK:n työntekijät ovat menneet lakkoon. Työntekijät osoittavat lakolla mieltään matalia palkkoja ja huonoja työolosuhteita vastaan.

Pääkaupungissa Kinshasassa noin 500 lakkoilijaa kokoontui torstaina YK:n Kongon-operaation päämajan eteen vaatimaan parannuksia työoloihin. YK:n MONUC-operaatio työllistää noin 7 000 paikallista työntekijää, joista monella ei ole lainkaan työsopimusta. Lisäksi kongolaisten palkat ovat selvästi kehnompia kuin länsimaisten työntekijöiden. Myös naapurimaiden kansalaiset saavat työstään paikallisia parempaa palkkaa.

Mielenosoitukseen osallistunut nimettömänä pysyttelevä työntekijä sanoi, että paikallinen työntekijä saa YK:lta palkkaa noin 650 dollaria kuussa, kun yhtä pätevä ulkomaalainen voi tienata jopa 7 500 dollaria.

- MONUC käynnistettiin vuonna jo vuonna 1999, mutta kongolaiset työntekijät eivät ole juurikaan edenneet urallaan, eivätkä palkat ole nousseet, sanoo lakkoilijoita edustava Guershom Nondo.

Lakko pysäytti torstaina avustuslennot eri puolille maata. Lakon tarkemmista vaikutuksista tai mahdollisesta kestosta ei ole tietoa. YK:n hallintovirkamiehet ovat aloittaneet neuvottelut paikallisten työntekijöiden kanssa. YK on luvannut ratkaista ongelman mahdollisimman pian "taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa".

YK:lla on siviilityöntekijöiden lisäksi noin 18 000 rauhanturvaajaa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maassa käytiin verinen sisällissota vuosina 1998-2003. Sodan aikana jopa 4 miljoonaa ihmistä kuoli, lähinnä nälkään ja tauteihin.