Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Suomalaisilla on pitkä perinne UNIFIL-operaatiossa toimimisesta ja olemmekin olleet läsnä muutamia taukoja lukuun ottamatta vuodesta 1982 eri kokoonpanoilla ja eri tukikohdissa. Tällä hetkellä SKJL (suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa) on osa ranskalaisjohtoista UNIFIL-komentajan reservipataljoonaa (FCR, Force Commander Reserve).
FCR:n tehtävä eroaa monikansallisessa operaatiossa merkittävästi muiden UNIFIL-operaation osana toimivien maiden tehtävistä. Muilla on jaettuna omat vastuualueensa eteläisessä Libanonissa, kun taas ranskalais-suomalainen pataljoona toimii koko operaatioalueella.
SKJL jatkaa operatiivista toimintaa erittäin haastavassa toimintaympäristössä yhdessä ranskalaisten ja muiden UNIFIL-operaatioon osallistuvien maiden, sekä Libanonin asevoimien kanssa. Suurin osa sinisen linjan eli Libanonin ja Israelin välisen raja-alueen kylistä ja infrastruktuurista ovat täysin tuhottuja ja maastosta löytyy sodan jäljiltä paljon asemateriaalia ja räjähteitä. Suomalainen joukko on kohdannut tehtävissä toimiessaan haastavia tilanteita ja loukkaantumisilta ei ole valitettavasti aina vältytty. Tammikuussa kolme rauhanturvaajaa loukkaantui räjähdyksessä ja maaliskuussa yksi rauhanturvaaja loukkaantui räjähdeonnettomuudessa. Molemmat tapaukset on käyty läpi joukon keskuudessa ja keskusteluapua on ollut saatavilla.
Yhteistyö samassa tukikohdassa palvelevien ranskalaisten kanssa on konkretisoitunut erityisesti yhteisten partioiden ja operaatioiden kautta. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja molempien maiden kansallisuuksien rauhanturvaajat ovat motivoituneita täyttämään oman osansa mandaatin mukaisista tehtävistään vallitsevasta haastavasta tilanteesta huolimatta. Pataljoona on jatkanut yhteistyötä myös Libanonin asevoimien (LAF) kanssa.
Israelin ja Hizbollahin välillä solmitun tulitaukosopimuksen voimaan astumisen jälkeen marraskuun 2024 lopulla siviiliväestö alkoi palata takaisin koteihinsa Etelä-Libanoniin. Monia odotti vastassa kuitenkin karu todellisuus, sillä kokonaisia kyliä on tuhottu maan tasalle. Libanonin kansa on kuitenkin sitkeää ja raivaamis- ja korjaustoimet kylissä ovat alkaneet välittömästi ja uusia rakennuksia valmistuu todella nopeasti. Siviilien palaaminen ja tilanteen tasoittuminen ovat luoneet myös mahdollisuuden ja suuren kysynnän CIMIC-toiminnalle (civil-military cooperation).
CIMIC-toiminnan tarkoitus on yhden UNIFIL-operaation keskeisten tehtävienkin mukaisesti avustaa Libanonin väestöä sekä luoda suhteita paikallisväestöön. Sodan aikana CIMIC-toiminta oli paikallisväestön poissaolon ja vaikeiden olosuhteiden takia erittäin haastavaa, mutta nyt alueella on hyvät edellytykset ja suuri tarve siviiliväestön avustamiselle. Viimeisimpiä kohteita CIMIC-toiminnassa ovat olleet materiaalilahjoitukset paikallisille ensiapu- ja lääkintätoimijoille, sekä kouluille. Paikalliset koulut ovat aloittaneet normaalin toimintansa ja tavoitteena on tukea etenkin lasten integroitumista takaisin uudenlaiseen arkeen, joka on jättänyt jälkensä varmasti jokaiseen.
Toinen UNIFIL –operaation keskeisistä tehtävistä on Libanonin asevoimien (LAF) tukeminen ja tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voitaisiin luovuttaa kokonaan Libanonin asevoimille. MIMIC-projektien (military-military cooperation) ja yhteiskoulutuksen avulla pyritään edistämään LAF:n toimintaedellytyksiä ja mahdollistetaan tulevaisuudessa LAF:n entistä itsenäisempi toiminta ilman ulkopuolista tukea. Viimeisimmät MIMIC-projektit ovat käydyn sodan jäljiltä olleet LAF:n tukikohtien kunnostamistoimiin liittyviä, esimerkkinä tuhoutuneen vedenpuhdistamon korjaaminen.
Vastapainona haastavalle ja ajoittain raskaalle työlle SKJL on yhdessä tukikohdan ranskalaisten kanssa järjestänyt erilaisia, lähtökohtaisesti urheiluun keskittyviä, tapahtumia ja kisailuja. Heti joukkojen rotaation jälkeen järjestetty nyrkkeilyturnaus sai suuren suosion molempien kansallisuuksien keskuudessa ja suomalaiset pärjäsivät hienosti sekä miesten että naisten sarjoissa.
Halukkaat ovat päässeet hikoilemaan ja kilpailemaan myös muun muassa crossfitin, hyroxin, puolimaratonin ja palomieshaasteen merkeissä. Yhdessä tekeminen ja liikunnan riemu tuovat kaivattua vaihtelua ja iloa arjen keskelle. Lisäksi tukikohdan parannusprojektit on pystytty aloittamaan jälleen sodan jälkeen ja niitä on käynnissä useita. Projektien tavoitteena on parantaa entisestään hyviä elämisen fasiliteetteja tukikohdassa palveleville suomalaisille rauhanturvaajille.
Poliittisesti epävakaa ja jatkuvassa murroksessa oleva Libanon äänesti ja sai uuden presidentin tammikuussa 2025. Presidentiksi valittiin aiemmin Libanonin asevoimia luotsannut kenraali Joseph Aoun, joka täytti yli kaksi vuotta tyhjillään olleen pestin. Presidentin valintaa seurasi pääministerin ja sitä myötä uuden hallituksen nimittäminen, joka vahvistettiin parlamentin luottamusäänestyksessä helmikuun 2025 lopussa. Uuden hallituksen ja selkeän valtionjohdon myötä maan yleistilanteen odotetaan vakautuvan ja edellytyksien maan jälleenrakentamiselle mahdollistuvan entistä paremmin.
Työtä uudella valtionhallinnolla riittää, sillä Libanon on kärsinyt jo useiden vuosien ajan talouskriisistä. Lisäksi lokakuussa 2024 alkanut Israelin laajamittainen maahyökkäys ja käydyt sotatoimet ovat tuhonneet täysin raunioksi kaikkein eteläisimpiä kyliä ja useita alueita myös muualta. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin ollut Libanonin valtion tukena niin YK:n UNIFIL –operaation, kuin myös osana tulitaukosopimusta ja sen implementoimista seuraavan tulitauon valvontamekanismin myötä. Tulitaukosopimuksen jatkon päätteeksi Israelin asevoimat vetäytyivät pääosalla joukoista Libanonin puolelta helmikuussa 2025.
Yleistunnelma alueella on odottava, mutta herkkä. Uusi valtionhallinto ja aktiivisten sotatoimien päättyminen luovat toivoa paremmasta. Toiminta ei ole kuitenkaan päättynyt kokonaan, vaan lähes päivittäin varsinkin Etelä-Libanonin alueella tapahtuu yksittäisiä iskuja. Lisäksi tapahtumat Libanonin ympärillä, erityisesti Gazassa ja Syyriassa, voivat laukaista tilanteen nopeasti myös Libanonissa.
SKJL jatkaa toimintaansa osana UNIFIL-operaatioita motivoituneena ja hyvässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
UNIFIL:in ajankohtaiskatsaus on luettavissa myös Puolustusvoimien verkkosivuilla.
Suomalainen UNIFIL-operaatiossa palveleva rauhanturvaaja on loukkaantunut Etelä-Libanonin alueella räjähdeonnettomuudessa keskiviikkona 19. maaliskuuta kello 09:00.
Joukkue oli suorittamassa ennalta suunniteltua partiotehtävää, jonka aikana yksi suomalainen altistui räjähdykselle ja sai osaan alaraajaa kohdistuneen vamman. Loukkaantunutta rauhanturvaajaa hoidettiin heti tapahtumapaikalla ja hänet on toimitettu jatkohoitoon sairaalaan. Loukkaantuneen rauhanturvaajan läheiset on tavoitettu.
Kaikille operaatiossa palveleville rauhanturvaajille ja loukkaantuneen läheisille tarjotaan keskusteluapua tapahtuman johdosta. UNIFIL-operaatio selvittää tapahtumaa.
Merivoimat päättää osallistumisensa operaatio Prosperity Guardianiin suunnitellun mukaisesti 19.2.2025. Suomen osallistumisvahvuus on ollut kaksi henkilöä, jotka ovat työskennelleet esikuntatehtävissä Bahrainissa viime vuoden huhtikuusta alkaen.
Operaatio Prosperity Guardian perustettiin joulukuussa 2023 vastauksena huthikapinallisten Punaisellamerellä tekemiin iskuihin laivaliikennettä vastaan. Operaation tavoitteena on ylläpitää turvallisuutta ja suojata siviilialuksia alueella. Kyseessä on Yhdysvaltojen johtama operaatio, joka toimii merellisen CMF-koalition (Combined Maritime Forcen) sateenvarjon alla.
Merivoimat jatkaa osallistumistaan Punaisellamerellä toimivaan operaatio Aspidekseen ja Välimerelle sijoittuvaan operaatio Iriniin, jotka molemmat ovat Euroopan Unionin johtamia.
Asiastu uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
Maavoimien valmiuspäällikkö eversti Kari Kaakinen tarkasti delegaationsa kanssa suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa (SKJL) 11.-14.2.2025. Tukikohdan alueella suoritettujen tarkastusten lisäksi matkan aikana vierailtiin myös Libanonin asevoimien eteläisen sektorin esikunnassa sekä UNIFIL:n esikunnassa ja tavattiin tärkeitä sidosryhmiä.
Suomalaiset rauhanturvaajat palvelevat osana UNIFIL-komentajan ranskalaisjohtoista reservipataljoonaa (FCR, Force Commander Reserve). Pataljoonan komentajan vaihtotilaisuutta vietettiin tukikohdassa 13.2.2024 juhlavalla paraatilla. Paraatin yhteydessä Kaakinen luovutti puolustusvoimain komentajan myöntämät sotilasansiomitalit jääkärikomppanian joukkueenjohtajalle, luutnantti Eetulle sekä joukkueen varajohtajalle, vääpeli Johanille esimerkillisestä toiminnastaan partiolla sattuneessa yllättävässä tilanteessa. Eetu ja Johan olivat joukkueensa kanssa toteuttamassa suunniteltua ajoneuvopartiota tammikuussa 2025, kun partioreitin varrella olleessa rakennuksessa tapahtui räjähdys.
– Toiminta oli päättäväistä ja suoraviivaista tilanteen yllättävyydestä huolimatta. Tilanteen määrätietoinen johtaminen ja koulutettujen toimintamallien toteuttaminen myös haastavassa tilanteessa osoittavat sitä lujaa ammattitaitoa, jota suomalaiset rauhanturvaajat alueella edustavat, totesi Kaakinen.
Sotilasansiomitali on Suomen puolustusvoimain komentajan myöntämä tunnustus erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta, palveluksessa kunnostautumisesta tai pelottomasta toiminnasta vaarallisessa tilanteessa.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
Vuonna 2024 sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutui yli 3000 reserviläistä, joka on suurin määrä yli 20 vuoteen. Kriisinhallintatehtäviin haluavat reserviläiset hakeutuvat ensin toimintavalmiuteen, johon hyväksyttiin viime vuonna yli 2300 henkilöä. Näistä henkilöistä osa käsketään koulutus- ja valintatilaisuuteen, jonka jälkeen he ovat valmiita palvelemaan kriisinhallintaoperaatiossa.
– Otimme tiedon hakijaennätyksestä vastaan ilolla, mutta emme yllättyneenä. Kriisinhallintaoperaatiot ja -tehtävät ovat vuosien saatossa vähentyneet mutta toiminta on kauttaaltaan jäntevöitynyt, kriisinhallintapalvelus koetaan yhä enemmän mahdollisuudeksi ja etuoikeudeksi. Uskoisin että nykyinen maailmantilanne, jatkuvasti parantunut palkkaus sekä toimintavalmiuteen hakeutumismenettelyn sähköistyminen ovat vaikuttaneet positiivisesti hakijamääriin, kertoo Kriisinhallintasektorin johtaja kapteeni Ville Seppä Porin prikaatista.
Vuonna 2024 Porin prikaatin kriisinhallintakeskus antoi rauhanturvaajan peruskoulutuksen yli 800 henkilölle. Suuresta hakijamäärästä huolimatta hakemuksia kaivataan kuitenkin yhä lisää.
– Vaikka hakijamäärä on kasvanut, kaipaamme edelleen hakijoita monipuolisista taustoista. Esimerkiksi sotilastulkeista on jatkuva pula, rohkaisen erityisesti ukrainan tai venäjän kielen osaajia hakeutumaan, mikäli palvelus merkityksellisissä tehtävissä EUMAM Ukraine -operaatiossa kiinnostaa, Seppä päättää.
Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua myös ilman asepalveluksen suorittamista.
Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.