Norjan Nobel-komitea palkitsi presidentti Martti Ahtisaaren pitkän uran konfliktien välittäjänä ja rauhanhierojana. Hän on työskennellyt välittäjänä muun muassa Acehissa, Kosovossa ja Namibiassa. Ahtisaari sai viikko sitten Unescon arvostetun rauhanpalkinnon elämäntyöstään maailmanrauhan hyväksi.

Presidentti liittyy 20 000 suomalaisen joukkoon, joille on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Rauhanturvaajille palkinto myönnettiin vuonna 1988.

Suomi suhtautuu empien uusiin tehtäviin, joita Natossa harkitaan Afganistanissa toimiville kriisinhallintajoukoille.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehenmukaan on vaarana, että "mennään toisten varpaille", jos joukkoja käytetään Afganistanissa rehottavan huumekaupan kitkemiseen.

Suomella on Afganistanissa sata sotilasta. Naton lukujen mukaan heistä 80 on tällä hetkellä Ruotsin johtaman "jälleenrakennusryhmän" (PRT) vahvuudessa Mazar-i-Sharifissa Afganistanin pohjoisosassa.

Naton johtamilla Isaf-joukoilla ei ole vielä valtuutusta puuttua Afganistanin unikkopelloilta maailmalle lonkeroituvaan oopiumikauppaan. Käytännössä sotilaat joutuvat seuraamaan vierestä huumekuljetuksia, jotka ovat heitä vastaan sotivien talebanien tärkein tulonlähde.

Torstaina Budapestissa alkavassa Naton puolustusministerikokouksessa ehdotetaan, että Isafin osallistujamaat voisivat halutessaan antaa sotilailleen valtuudet estää huumekauppaa.

Häkämies osallistuu kokouksessa Isafissa mukana olevien maiden osuuteen. Tapaamisen alla hän sanoi, ettei Suomi ole vielä määritellyt kantaansa uusiin valtuuksiin.

Naton korkein upseeri, yhdysvaltalaiskenraali John Craddock hämmästeli samoihin aikoihin Brysselissä pitämässään puheessa, kenet Nato voisi huumevaltuuksilla Afganistanissa vielä suututtaa.

"Mistä itsemurhaiskut ja tienvarsipommit tulevat? Miten asiat voisivat olla huonommin?" Craddock kysyi.

Häkämiehen mukaan Suomi ei ole erityisen huolestunut turvallisuustilanteen huononemisesta suomalaisjoukkojen toiminta-alueella, joka on pysynyt melko rauhallisena. Alueella harkitaan turvallisuusvastuun siirtämistä Afganistanin omille turvallisuusjoukoille.

Samalla pohditaan, muutetaanko jälleenrakennusryhmien sotilaspainotteista rakennetta enemmän siviilien ja jälleenrakennuksen suuntaan, Häkämies kertoi. 

YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätöslauselman, joka kehottaa valtioita osallistumaan aktiivisesti taisteluun Somalian rannikkoa piinaavia merirosvoja vastaan. Lauselman laatineen Ranskan mukaan lauselma antaa ulkovalloille oikeuden voimankäyttöön Somalian vesillä.

Päätöslauselmassa 1838 neuvosto edellyttää maita lähettämään sota-aluksia ja sotilaskoneita Somalian rannikolle. Sen mukaan rosvouksen ehkäisyyn voidaan käyttää tarvittavia keinoja, kunhan ne ovat linjassa kansainvälisen oikeuden kanssa.

Ranskan YK-lähettiläs Jean-Maurice Ripertin mukaan EU aikoo aloittaa Somalian vesillä erityisen turvallisuusoperaation vielä tämän vuoden aikana.

Rauhanturvaajaksi hakeutuu yhä vähemmän suomalaisia. Hakijoiden määrä on pudonnut kolmannekseen kymmenen vuoden takaisesta, kertoo Keskisuomalainen.

-Hakijoiden määrä on laskenut tasaisesti muutamia satoja per vuosi, kertoo osastoupseeri, luutnantti Pasi Kaunisharju Porin prikaatista.

Viime vuonna hakijoita oli noin 1900.

Kaunisharju arvioi Keskisuomalaisessa vähenemisen syyksi kriisinhallintatehtävien palkkaustason laskun ja kiinnostavuuden suhteessa siviilipuolen tehtäviin. Toiseksi syyksi hän mainitsee autoverotuksen muutoksen, jonka takia auton hankkiminen palvelusaikana ei ole yhtä kannattavaa kuin aiemmin.

Hakijoiden väheneminen on Kaunisharjun mielestä huolestuttavaa, sillä toivottua laajaa pohjaa ei enää saavuteta. Toistaiseksi paikat on saatu täytettyä, mutta etenkin lääkäreistä on pulaa. Naisten kiinnostus rauhanturvatehtäviin on romahtanut. Vuonna 2007 hakemuksia tuli alle sata, kun vielä vuonna 1997 hakijoita oli yli tuhat.