Jos Suomi liittyy Natoon, Naton yhteisen puolustuksen vaatimat joukot pitäisi koota ammatti- tai sopimussotilaista, arvioi tutkija Juha Rainne ulkoministeriön tilaamassa tutkimuksessa. Siinä selvitetään mahdollisen Nato-jäsenyyden oikeudellisia vaikutuksia Suomessa.
Tutkimuksessa ei oteta kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. 

Suomen perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen, mutta Rainteen mielestä tätä velvollisuutta ei voida Nato-jäsenyyden yhteydessä laajentaa koskemaan Naton yhteistä puolustusta.
Rainne muistuttaa myös Naton muuttuneesta tehtävänkuvasta. Jäsenyys merkitsisi sitoutumista laajaan ja yhä muuttuvaan tehtäväkenttään, jota ei ole määritelty valtiosopimuksin vaan poliittisin päätöksin.

Venäjä ja EU ovat sopineet venäläisten mukaan tulosta Tshadin ja Keski-Afrikan tasavallan EUFOR-rauhanturvaoperaatioon. Venäjä antaa EUFOR-joukkojen käyttöön 4 helikopteria ja 120 sotilasta, joiden on tarkoitus parantaa joukkojen sotilaallista voimaa. Lisäksi sopimuksen taustalla on EU:n ja Venäjän yhteistyön lisääminen kriisienhallinnassa.

 

Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi saattaa vaikuttaa myös Suomen rauhanturvaajien määrään Afganistanissa. Ulkopolitiittisen instutuutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomelta saatetaan pyytää jatkossa lisäpanostusta Afganistanin tilanteen rauhoittamiseksi.

Salonius-Pasternakin mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi siviiliavun tai uusien poliisi- tai sotilaskouluttajien lähettämistä alueelle. Suomi osallistuu tällä hetkellä YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamaan Nato-johtoiseen operaatioon noin sadan sotilaan vahvuisella osastolla

- Jos näkemys on se, että operaatiossa ollaan mukana, niin pitää olla valmis yhteistuumin lisäämään panoksia.

Salonius-Pasternak arvioi, että Suomen hallituksen kynnys lähettää esimerkiksi lisäkouluttajia Afganistaniin tulee olemaan matalampi kuin Bushin presidenttikaudella.

Suomen panos Tshad-operaatiossa tulee kasvamaan lyhyellä aikavälillä jopa kahteen sataan sotilaaseen, arvioi puolestaan puolustusministeri Jyri Häkämies. Joulukuussa on YK:lta odotettavissa pyyntö Suomelle lisätä vahvuuttaan Tshadissa.

YK on kiistänyt järjestöön kohdistetut syytteet rauhanturvaajiensa epäonnistumisessa tehtävissään Kongon demokraattisen tasavallan kriisialueella. Osa sotaa panneista kongolaisista on syyttänyt YK:n rauhanturvaajien epäonnistuneen tehtävässään suojella kongolaisia siviilejä sodan jaloissa.

 

YK:n rauhanturvaosaston johtajan Alain Le Royn mukaan YK:n Kongon demokraattisessa tasavallassa olevat rauhanturvaajat ovat tehneet kaikkensa siviilien puolustamiseksi. Le Roy kuitenkin sanoo joukkojen tarvitsevan vahvistusta.
YK puolestaan on syyttänyt Kongon naapurivaltiota Ruandaa ensimmäistä kertaa avoimesti sekaantumisesta Kongon konfliktiin. Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan YK on syyttänyt ruandalaisia muun muassa tankkien tulittamisesta Kongon rajalla.