Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko linjaa sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettävän määrärahan nostamisen nykyisestä noin 100 miljoonasta asteittain 150 miljoonaan euroon. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstön palvelussuhteen ehtoja kehitetään muun muassa parantamalla palkkausta ja vakuutusturvaa. Kriisinhallintakokemukset tulee ottaa huomioon myös Puolustusvoimien palkatun henkilöstön urasuunnittelussa.

Selontekoon on kirjattu myös kaikkien puolustushaarojen kykyyn ja valmiuteen liittyvä kehitystyö osallistua kansainvälisiin tehtäviin. 

Nyt julkaistua Turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa ole vielä käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa eikä sen käsittelyä ole aloitettu myöskään Eduskunnassa.

Vuoden vaihteessa voimaan astunut päivärahan korotus on kasvattanut hakemusmäärää rauhanturvatehtäviin. Korotettua päivärahaa tosin saa nauttia vain Afganistanissa ja Tshadissa. Palkan lisäksi maksettavan verottoman päivärahan osuus on vähintään 2300 euroa kuukaudessa. Kosovossa ja Bosniassa olevia suomalaisia rauhanturvaajia päivärahan korotus ei vielä ainakaan koske.

-    Hakemusmäärä on kasvanut viime syksystä roimasti. Tasaisen vauhdin taulukolla päästäneen yli 3000:en hakemukseen tänä vuonna, sanoo luutnantti Pasi Kaunisharju Porin Prikaatin henkilöstöosastolta.

Viime vuonna hakemuksia jätettiin reilu tuhat. Päivärahan korostus ja yleinen huoli taantumasta ovat varmasti olleet hakijamäärän kasvun taustalla. Taantuma Suomessa saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, joten pysyvään kasvuun hakijamäärään lisäämiseksi tarvitaan vielä lisäkeinoja.

-    Esimerkiksi muuttoautoverotuksen uudelleen tarkasteleminen vaikuttaisi varmasti positiivisella tavalla ammattihenkilöiden saamiseksi rauhanturvatehtäviin. Lisäksi palkkaustason yleinen tarkastelu olisi paikallaan, Kaunisharju arvioi.

Vaikka hakijamäärä on mukavassa kasvussa, pulaa on edelleen eritoten terveydenhoitoalan ammattilaisista. Lisäksi ATK-alan osaajista on jatkuva pula. Naisten osuus hakijoista on pohjalukemissa. Viime vuonna naisia hakeutui rauhanturvatehtäviin vain 57. Naisia hakeutui eniten vuonna 1991, jolloin luku oli 4000. Tosin, nykyään myös naisilta vaaditaan hyvin suoritettu asepalvelus. Joihinkin erityistehtäviin, kuten lääkäriksi, voidaan valita myös vapaaehtoista asepalvelusta käymätön nainen.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi keskiviikkona 5500:n rauhanturvaajan lähettämisen Tsadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Maaliskuun 15. päivä 2009 alkaen YK:n rauhanturvaajat korvaavat alueella nyt toimivat eurooppalaiset EUFOR-joukot.  Mandaatti on kestoltaan vuoden pituinen eli päättyy 15. maaliskuuta 2010. 

MINURCAT-operaation päätehtäviä on  turvata alueelle vakaat olosuhteet, alueella olevien pakolaisten suojelu, humanitäärinen apu, sekä alueen taloudellisten ja sosiaalisten toimintojen rakentaminen ja kehittäminen. Joukkojen  vahvuus on maksimissaan 5500 ja ne koostuvat 5200 sotilaasta, 300 poliisista ja  25 yhteysupseerista. Operaation osallistuu myös mittava siviilihenkilöstö-osasto.

Suomalaisia sotilaita on tällä hetkellä alueella noin 60 ja vahvuutta lisätään tuntuvasti kevään aikana.

Libanonilaiset viranomaiset  ilmoittivat maanantaina,  että sunnuntaina italialaisten  UNIFIL:in rauhanturvaajien  tukikohtaan  pyrkineen  jäteauton turvatarkastuksessa  löydetty  epäilyttävä  aine ei tarkemmissa tutkimuksissa osoittautunut  räjähdysaineeksi, kuten aluksi epäiltiin.

Turvatarkastuksen yhteydessä pidätetyt  jäteauton kuljettajat on vapautettu.