Suomalaisviranomaiset pettyivät ennakko-odotuksissaan amerikkalaisiin ja Natoon, kun sotilasliitto ei aio käyttääkään suomalaissatamia ja rautateitä huoltokuljetuksissa Afganistaniin uudella Venäjän läpi kulkevalla reitillä, josta osapuolet ovat neuvotelleet jo vuoden verran.

Suomen sijasta Nato rahtaa yli 50 000 Naton ISAF-operaation sotilaan tarvitseman huollon kulkemaan Baltian kautta Venäjälle ja edelleen Afganistaniin. Taantuman keskellä Naton huoltoreitti olisi tuonut Suomeen mittavat tulot etenkin kuljetus-ja huolintaliikkeille.

Naton uuden huoltotien reitin vahvisti Suomessa vieraileva Yhdysvaltain Etelä- ja Keski-Aasian asioiden vara-apulaisulkoministeri Patrick S. Moon. Hän saapui Suomeen Moskovasta, jossa hän oli neuvotellut venäläiskollegojensa kanssa mm. juuri Afganistanin joukkojen huollosta. Suomen etuna olisivat olleet tehokkaat satamat ja sama raideleveys Venäjän kanssa. Ne eivät kuitenkaan riittäneet Nato-huollon nappaamiseen.

Suomalaistoiveet Nato-kuljetuksista virisivät, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti vihdoinkin viime perjantaina Venäjän olevan valmis avaamaan Naton kipeästi tarvitseman huoltoreitin maansa läpi Afganistaniin. Kotkan satamajohtaja Kimmo Naski totesi Uudelle Suomelle heti Lavrovin ilmoituksen jälkeen Kotkan olevan valmis, jos Nato päättäisi käyttää suomalaissatamia huoltokuljetuksiinsa.

Toisin kävi. Nato vetää huoltoreittinsä Saksasta Baltian maiden läpi Venäjälle ja siitä edelleen Afganistaniin.

- Suomi on väärässä paikassa tässä asiassa, Moon heitti.

USA pohtii Afganistan-operaatiota 5 vuodeksi eteenpäin

Moon kiistää täysin, että Nato-joukot olisivat jo menettäneet suosion ihmisten mielissä Afganistanissa. "Päinvastoin", hän uskoo.

Moon kertoi Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman hallinnon pohtivan parhaillaan Afganistan-operaation tavoitteita. Yhdysvallat on lisäämässä joukkoja tuntuvasti Afganistanissa, mutta määrä on vielä auki. Ennakolta on pohdittu noin 30 000 sotilaan lisäjoukkoa.

Moonin mukaan ISAF-operaation strateginen tavoite on ei ole Talebanin lyöminen, vaan alueiden ottaminen haltuun pois Talebanilta ja niiden pitäminen. Tähän saakka ongelma on ollut Moonin mukaan se, ettei ISAF-operaatio ole kyennyt pitämään itsellään kaikkia vallattuja alueita. Moon sanoo Obaman hallinnon arvioivan Afganistan-operaatiota seuraavan 5 - 6 vuoden ajalta.

- Se on Afganistanin tapauksessa erittäin lyhyt aika, Moon myöntää.

Kreikan ja FYROM:in (Former Yugoslavian Republic of Macedonia) edustajat keskustelivat jälleen YK:n pääsihteerin erityislähettilään Matthew Nimetzin johdolla Makedonian nimestä. Osapuolten keskustelun sisältö keskittyi siihen, miten asian kanssa edettäisiin. Nimitz vaati, että asiassa pitää edetä luovassa ja rakentavassa hengessä. Vaikka uusia avauksia ei saatu aikaan, niin keskusteluja päätettiin jatkaa edelleen.

Kreikka ja FYROM ovat kiistelleet Makedonia-nimestä jo vuodesta 1991, jolloin FYROM julistautui itsenäiseksi valtioksi. Makedonia on myös Kreikan pohjoisen maakunnan nimi, joten Kreikka ei halua FYROM:in käyttää pelkkää Makedonia-nimeä. Kiista nimestä hiertää edelleen, sillä FYROM on hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä.  Kreikka on ollut Naton jäsen jo vuodesta 1952. FYROM (Makedonia) on tällä hetkellä Naton Membership Action Planin jäsen, ja sen oletetaan liittyvän Naton jäseneksi vuoteen 2010 mennessä.

Kaksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijaa on otettu kiinni Georgiassa lähellä Etelä-Ossetian rajaa. Georgian hallitus syytti tuoreeltaan eteläossetialaisia kapinallisia sieppauksesta.

Georgian sisäministeriön mukaan aseistautuneet eteläossetialaiset sotilaat ottivat tarkkailijat kiinni lähellä Adzvin kylää Etelä-Ossetian ja Georgian rajan tuntumassa. Etelä-Ossetian viranomaisten mukaan taas poliisi otti Etyjin tarkkailijat kiinni papereiden tarkistamisen ajaksi, mutta päästi heidät pian jatkamaan matkaansa.

Etyjin Georgian-operaation tiedottaja on vahvistanut, että tarkkailijat on päästetty vapaaksi. Etyj selvittää parhaillaan tapauksen yksityiskohtia.
Etyjillä on Georgiassa parikymmentä tarkkailijaa, joiden mandaatti päättyy helmikuussa, koska Venäjä asettui vastustamaan valtuutuksen jatkoaikaa. Etyjin puheenjohtajamaa Kreikka on neuvotellut Venäjän kanssa kompromissiratkaisuun pääsemiseksi.

Tshadin kriisinhallintaoperaatio siirtyy Euroopan unionilta YK:n haltuun maaliskuun puolivälissä. Vuoden mittainen EUFOR-operaatio, jossa Suomikin on mukana, on tähän mennessä sujunut menestyksekkäästi. Operaation vahvuus on tällä hetkellä noin 3400 henkeä, joista suomalaisia on reilu 60.

– Alusta alkaen on ollut selvää, että lyhyen EUFOR-operaation jälkeen vastuu siirtyy YK:lle. Maat ovat saaneet hiljalleen kypsytellä osallistumistaan myös YK-vetoiseen operaatioon, kertoo puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri, everstiluutnantti Jukka Tuononen.

Viime vuoden alussa käynnistynyt EU:n operaatio saavutti alustavan operatiivisen kyvyn 15.3.2008, ja tästä vuoden kuluttua YK on valmis jatkamaan operaatiota, jota Tuononen kuvailee onnistuneeksi.

– Toukokuussa liukumavaiheen jälkeen operaatio on siirtynyt kokonaan YK:lle. Onnistunut EUFOR-operaatio jättää hyvän perinnön, Tuononen linjaa.

Suomen rooli Tshadissa pysyy hyvin samankaltaisena kuin tähänkin mennessä. Nykyisen miesvahvuuden Tuononen arvioi pysyvän vähintäänkin samana, luultavasti jopa hieman kasvavan.

– Parilla hengellä saattaa joukkomme kasvaa, arvioi Tuononen.

Sen sijaan suomalaisjoukkojen toiminta-alue saattaa Tuonosen mukaan YK:n alaisessa operaatiossa muuttua. Tämä tuo haasteita, sillä Tshadin infrastruktuuri on heikossa kunnossa.

– Liikkuminen maassa on vaikeaa, Tuononen kiteyttää suomalaisten suuren haasteen.