YK on ottanut EU:lta komennon Tshadin rauhanturvajoukoista tänään iltapäivällä. EU luovutti johtovastuun YK:n MINURCAT-operaatiolle tänään Abechen kaupungissa. Vallanvaihtoa varjostaa epäilys kymmenien tuhansien Sudanin Darfurista tulevien pakolaisten vyörymisestä alueelle ja kapinallisten toiminnallinen uhka. Jännitteensä tuo myös kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) langettama pidätysmääräys Sudanin presidentistä Omar Hassan al-Bashirista. Häntä syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

YK-joukkojen on tarkoitus suojella Tshadissa humanitaarista toimintaa alueella partioiden ja vartioiden. Suomalaisia rauhanturvaajia Tshadissa on noin 80.

Maavoimat valmistautuu lähettämään noin sata rauhanturvaajaa ISAF-operaatioon Afganistanin presidentin vaalien tueksi ensi syksynä. Lisäjoukot tullaan lähettämään tehtävään korkeintaan kuuden kuukauden määräajaksi.

Eduskunnan 5.3.2009 tekemän päätöksen ja puolustusministeriön antaman linjauksen mukaisesti Suomi valmistautuu vahventamaan Nato-johtoista ISAF-operaatiota vaalien aikana ESF-nimisellä joukkokontribuutiolla (Election Support Force). Suomen joukkoja ollaan keskittämässä saksalaisten johtamalle operaation pohjoiselle vastuualueelle osaksi Afganistanissa jo olevaa suomalaista kriisinhallintajoukkoa.

Operaation tarkkaa alkamisajankohtaa ei ole vielä päätetty. Alustavan suunnitelman mukaan vahvennusosasto keskitetään toimialueelleen heinäkuun puolivälissä. Maavoimien osastot valmistautuvat tuleviin tehtäviinsä etupainotteisesti jo tämän kevään sekä tulevan kesän aikana. Maavoimat tiedottaa vahvennusjoukon perustamisesta tulevien koulutustilaisuuksien ja joukon lähettämisen yhteydessä.

Porin Prikaatilla on päävastuu Afganistaniin lähetettävän vahvennusosaston perustamisesta, varustamisesta ja koulutuksesta. Vahvennusosasto koostuu suojausjoukkueesta sekä yhteysupseeri- ja tarkkailijaosastosta.

Henkilöstöä monipuolisiin tehtäviin

Utin Jääkärirykmentti vastaa yhteysupseeri- ja tarkkailijaosaston perustamisesta ja koulutuksesta. Porin Prikaatissa koulutettava suojausjoukkue tulee toimimaan Afganistanissa suojaus- ja partiointitehtävissä sekä yhteistyössä paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä yhteistyö tarkoittaa muun muassa operaatiosuunnittelua ja partiointia. Suojausjoukkue rekrytoidaan pääosin jo varusmiespalveluksensa aikana vaativiin kriisinhallintatehtäviin koulutetuista sotilaista.

Utin Jääkärirykmentin perustama noin 40 henkilön vahvuinen osasto koostuu pääosin aiempaa rauhanturvakokemusta omaavista, rykmentissä palveluksessa olevista upseereista, opistoupseereista ja aliupseereista.

– Meillä ei ole ollut hankaluuksia saada kriisinhallintajoukon tehtäviä täytettyä, vaan halukkuutta tehtäviin on ollut runsaasti, kertoo Utin Jääkärirykmentin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Ali Mättölä.

Osaston tehtäviä tulevat olemaan muun muassa yhteistoiminta paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa sekä tarkkailu-, valvonta- ja tiedustelutehtävät.

Utin Jääkärirykmentin vastuulla on myös osaston tarvitseman materiaalin kokoaminen ja sen lähettäminen toimialueelle yhteistoiminnassa Porin Prikaatin kanssa.

Puolustusvoimien komentaja amiraali Juhani Kaskeala kummastelee maanpuolustukseen myönteisesti suhtautuvien piirien epäilyjä siitä, että kansainvälinen kriisinhallinta heikentäisi Suomen puolustusta. Kaskeala puhui 189. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla.

Suomen panos kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa on väkilukuun suhteutettuna erittäin merkittävä, vaikka emme olekaan enää mikään rauhanturvaamisen suurvalta. Kolme neljästä maailman kriisipesäkkeissä palvelevista suomalaisista sotilaista on asevelvollisia reserviläisiä. He palvelevat vaikeissa tehtävissään vapaaehtoisesti ja vahvistavat ammattitaidollaan Suomen puolustuksen kansainvälistä uskottavuutta.

Reserviläisten kokemukset kriisinhallintaoperaatioista lisäävät huomattavasti sodan ajan joukkojemme suorituskykyä. Sen vuoksi on kummallista, että maanpuolustukseen myönteisestikin suhtautuvissa piireissä epäillään puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan jotenkin heikentävän kansallista puolustusvalmiuttamme.

Puolustusvoimien resursseista kansainvälinen toiminta vie vain kolmisen prosenttia puolustusbudjetista ja henkilöstöstä. Tällä marginaalisella panostuksella saavutetaan kuitenkin merkittävä lisäarvo kansallisen puolustuskykymme ylläpitoon ja kehittämiseen. Voisiko resurssien käytön painopisteemme juuri tämän selvempi olla, kun otetaan huomioon Suomellekin kuuluvat velvoitteet osallistua kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseen, amiraali Kaskeala totesi puheessaan.

Suomalaisten, niin eduskunnan kuin kansalaistenkin, on syytä varautua jopa joukkotappioihin osallistuassamme entistä hankalampiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin maailmalla, toteaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpi puhuessaan lauantaina rauhanturvaajille Kuopiossa Suomen Rauhanturvaajaliiton kevätkokouksessa.

Eduskunnassa käsiteltiin ja annettiin valtuutus lisätä tilapäisesti noin sadalla sotilaalla Afganistanin ISAF-operaatioon presidentin vaalien ajaksi. Maanpuolustuskorkeakoulun strategialaitoksen tutkijat Jarno Limnéll  ja Charly Salonius-Pasternak julkaisivat kirjasen nimeltä "Miksi Afganistan on Suomelle tärkeä?" juuri ennen eduskunnan päätöstä. Tutkijoiden mielestä suomalaisilla ei ole riittävästi perusteltua tietoa ja käsitystä siitä, miksi Suomi osallistuuu Afganistanin operaatioon.

Kuopiossa Kari Rimpi viittasi juuri tähän julkaisuun ja antoi siihen myös vastauksia. Kansliapäällikkö Rimpi kertoi lisäksi, että Afrikka tulee olemaan yksi Suomen painopisteistä tulevina vuosina. Suomi lisää panostustaan esimerkiksi Tshad-operaatiossa tänä keväänä. 

- Koska operaatiot ovat entistä kauempana täältä Suomesta ja tehtävät ovat vaativampia kuin ehkä aiemmin, se vaatii myös hieman lisää rahaa. Eduskunnan käsittelyssä oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ehdottaa sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahaksi tulevina vuosina noin 150 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuo summa on 113 miljoonaa. Viimeksi menetimme yhden sotilaan Afganistanissa. Tehtävien luonteista johtuen meidän on varauduttava tulevaisuudessa jopa joukkojen tappioihin. Kansainvälisessä yhteisvastuussa emme voi enää kerätä vain rusinoita yhteisestä kakusta, Kari Rimpi totesi puhuessaan rauhanturvaajille.