Sotilasliitto Nato ei aio sallia Afganistanin muuttuvan kansainvälisen terrorismin keskukseksi, toteaa liiton uusi pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.

Maanantai oli Fogh Rasmussenin ensimmäinen työpäivä uudessa tehtävässä. Pääsihteeri uskoo, että Afganistanin täytyy itse ottaa päävastuu turvallisuudestaan hänen nelivuotisen virkakautensa aikana. Tarvittaessa Nato ei silti kiirehdi Afganistanista minnekään.

- Tuemme afgaaneja niin kauan kuin on tarpeellista, vakuutti pääsihteeri.
Viikonloppuna julkaistussa lehtihaastattelussa Fogh Rasmussen totesi olevansa valmis tukemaan vuoropuhelua maltillisten talebanien kanssa. Vuoropuhelu voisi edesauttaa kapinallisten rivien hajoamista.

Asian nostivat esiin Britannian ja Ranskan ulkoministerit, joiden mukaan aika on kypsä väkivallasta luopuvien talebanien kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Naton uusi pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen vaatii lisää tukea liittoumalle Afganistanin turvaamiseksi ja jälleenrakentamiseksi. Fogh Rasmussen kaipaa tukea YK:lta, Euroopan Unionilta ja Afganistanissa toimivilta avustusjärjestöiiltä.

Fogh Rasmussen sanoi, että Nato tekee oman osansa, mutta se ei pysty toimimaan yksin. Hän sanoi, että sotilasliiton pitää estää Afganistanin muodostumasta uudestaan kansainvälisen terrorismin keskukseksi.

Tanskan entinen pääministeri aloitti Naton pääsihteerinä viikonvaihteessa. Natolla on 64 000 sotilasta Afganistanissa. Taliban-joukkojen hyökkäilyt ovat olleet viime viikkoina lisääntymään päin.

Israelin hallitus on antanut ministeri Yossi Peledin vastuulle huolehtia entisistä Etelä-Libanonin armeijan (SLA) jäsenistä, jotka asuvat nykyisin maassa.
Peledin johtaman ryhmän tehtävä on organisoida näille ihmisille asunnot, työpaikat , koulutus ja  maan kansalaisuus. 
Nämä Etelä-Libanonin armeijan jäsenet ovat asuneet  Israelissa vuodesta 2000, jolloin Israelin armeija  vetäytyi Etelä-Libanonista  perustamaltaan  turvallisuusvyöhykkeeltään. SLA  oli Israelin tukema epävirallinen sotilaorganisaatio, joka hajosi samassa yhteydessä ja  osa siitä siirtyi tällöin Israeliin.
Peled kertoi että Israelilla on moraalinen velvollisuus huolehtia näistä ihmisistä, jotka toimivat  heidän liittolaisinaan aikoinaan.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toivoo, että suomalaiset voisivat vetäytyä Afganistanista 5-6 vuoden kuluessa.

- Ainoa vaihtoehto on se, että sieltä aikanaan tullaan takaisin ja yhteiskunta saadaan rakennettua niin, että heillä on omat sotavoimat ja poliisivoimat. 5-6 vuotta on pitkä aika. Toivottavasti siinä ajassa voidaan yhteiskuntaa kehittää niin, että sieltä voitaisiin lähteä pois. Sitä ei pysty ennustamaan, Vanhanen sanoi Aamulehden haastattelussa Pentinkulman päivillä tänään lauantaina.

Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen on vaatinut aiemmin joukkojen vetämistä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Vanhasen mukaan Suomi arvioi kokemuksiaan Afganistan-operaatiosta, kun maan presidentinvaalit on saatu turvattua.

Pääministeri korosti Pentinkulman päivillä pitämässään puheessa, että sotilaalliset riskit Afganistanin kohdalla on tiedostettu erittäin hyvin. Suomi ei ole käynyt keskustelua siitä, että tilanteen kärjistyessä tehtävästä vetäydyttäisiin pois.

- Aina näihin operaatioihin liittyy poistumisstrategia, jos operaatiolta tippuu toteutumismahdollisuus pois. Mitä nyt on tapahtunut, ei ole sellaista, Vanhanen sanoi lauantaina.

Vanhasen mukaan olisi kuitenkin väärin sanoa, että tilanteen kärjistyminen ei vaikuttaisi mihinkään.

- Totta kai se vaikuttaa. Haluamme pitää riskitason hyväksyttävänä. Ennen kuin vaalit on pidetty tilanne saattaa nykyisestäänkin kärjistyä. Juuri siksihän siellä tarvittiin lisäjoukkoja, jotta tilanne kyetään pitämään rauhallisena vaalien organisoimiseksi.

Vanhasen mukaan kynnys aseellisiin yhteydenottoihin pidetään mahdollisimman korkeana riittävällä läsnäololla.