Suomen kriisinhallintajoukkoja on ensi vuoden alkaessa maailmalla jopa kolmannes vähemmän kuin pari vuotta sitten, arvioivat virkamieslähteet. Aiemmin tavoitteena oli pitää noin tuhat sotilasta kansainvälisissä tehtävissä noin sadan miljoonan euron vuosikustannuksilla, mutta ensi vuoden alkaessa sotilaita on suunnilleen 650. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat vuodelle 2010 ovat noin 113 miljoonaa euroa.

"Kosovossa kustannukset olivat viime vuonna noin 100 000 euroa per rauhanturvaaja, mutta Afganistanissa luku oli 170 000", kertoi maavoimien esikunnan kansainvälisen sektorin johtaja everstiluutnantti Joni Lindeman puhelimitse. Myös Tšadissa kustannukset ovat korkeat. Kustannusten nousu ei ainakaan vielä ole johtanut määrärahojen nousuun. Ensi vuoden budjettiesityksessä loppusumma on jopa hieman tämänvuotista pienempi.

Hinta Suomelle riippuu vain hyvin vähän siitä, minkä järjestön johtamasta operaatiosta on kyse. Kosovossa ja Afganistanissa Suomi on mukana Naton alaisissa joukoissa. Tšadissa operaatio alkoi EU:n johdolla ja jatkuu YK:n alaisuudessa. Ensi vuonna YK:n pitäisi maksaa rauhanturvabudjetistaan noin miljoona euroa siitä, että Suomella on Tšadissa 80 sotilasta. Operaation kustannusarvio vuodelle on kuitenkin lähes 17 miljoonaa euroa. Naton periaatteena on se, että kukin maksaa kustannuksensa itse. Tosin Suomi hyötyy esimerkiksi muiden maiden helikopterikalustosta.

Kallein operaatio on ensi vuonnakin Kosovo, koska Suomella on siellä yhä eniten sotilaita eli yli 400. Määrän ja sen mukana kustannusten pitäisi kuitenkin alkaa kutistua vuodenvaihteesta samaan aikaan kun hinta Afganistanissa ja Tšadissa hivuttautuu ylös. "On edullista järjestää kriisinhallintaa siellä, missä on reittilentoja", sanoi Lindeman. Hänen mukaansa Afganistanissa kustannuksia paisuttavat ennen kaikkea kuljetuskustannukset. Sen lisäksi sotilaille maksettu päiväraha on lähes kaksinkertainen verrattuna Kosovossa maksettuun.

Afganistanin huono turvallisuustilanne lisää myös varustekustannuksia. Sekä ulko- että puolustusministeriöistä vakuutetaan, että määrärahat ovat riittäneet kaikkeen siihen, mitä olosuhteet Afganistanissa edellyttävät. Lindemanin mukaan turvallisuustilanne suomalaisjoukkojen toiminta-alueella Pohjois-Afganistanissa ei ole merkittävästi  heikentynyt, vaikka se saa lisääntynyttä huomiota torstaisten presidentinvaalien vuoksi. Suomen joukkojen määrän nostaminen Afganistanissa runsaasta sadasta noin 200:aan vaalien ajaksi mahtui melko hyvin tämän vuoden kriisinhallinnan budjettiin. Tänä vuonna Suomi ei ollut mukana EU:n valmiusjoukkojen kierrossa, joka nielee taas rahaa ensi vuonna.

Lisäjoukkojen kustannukset on jaettu muiden kriisinhallintarahojen tavoin ulko- ja puolustusministeriöiden kesken. Kiistoja rahasta on kuitenkin tiedossa. Kesän alla valmistuneessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa tavoitteeksi asetetaan, että Suomi käyttäisi 150 miljoonaa euroa vuodessa 700 sotilaan kriisinhallintajoukkojen kustannuksiin. Selonteon käsittelyssä ei ole täsmennetty, tulisivatko yli 30 lisämiljoonaa korotetuista puolustusmenoista tai vaikkapa kehitysapurahoista, jotka ovat lähes kymmenkertaiset kriisinhallinnan kustannuksiin verrattuina. Kiistely voi alkaa Afganistanin vaalien jälkeen. Suomen pitäisi päättää sotilas- ja siviilikriisinhallintansa tulevista painotuksista ja laajuudesta.