Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) esittää suomalaista rauhanvälittäjää Afganistanin konfliktiin. Välitystehtävä olisi osa Euroopan unionin politiikan terävöittämistä Afganistanissa. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Häkämies ei kuitenkaan puheessaan nostanut esiin mitään nimiä.
- Afganistanissa tarvitaan henkilöä, joka kykenisi keskustelemaan, ei ainoastaan eri väestönosien, vaan myös maltillisten talibanien kanssa. Näin luotaisiin edellytykset vakaammalle kehitykselle. EU:n voimakkaammalle toiminnalle on nyt tilaus ja Suomen tulee olla aktiivinen ja ehdottaa ratkaisuja. Löytyisikö Suomelta mitat täyttävä ehdokas, Häkämies kyseli puheessaan.
Puolustusministeri Häkämies arvioi Suomen panostavan tulevaisuudessa yhä enemmän Afganistanin armeijan kouluttamiseen tarjoamalla koulutusta myös Suomessa. Hänen mukaansa kansainvälisissä valmistelussa on pääpainon siirtäminen sotilaalliselta kriisinhallinnalta siviilikriisinhallintaan. Tämä edellyttää kuitenkin Afganistanin omien turvallisuusjoukkojen merkittävää kehittämistä.
- Afganistanin operaation kaksi selkeää kehityssuuntaa ovat siis turvallisuusvastuun siirto afgaaneille ja vetovastuun vaihto sotilaallisesta siviilikriisinhallintaan. Suomi arvioi näitä vaihtoehtoja omista lähtökohdistaan syksyn aikana ja myös eduskunta lausuu niistä mielipiteensä, Häkämies sanoi. Hän myös viittasi Suomen mahdollisuuteen osallistua Afganistanin oikeuslaitoksen ja hallinnon kehittämiseen.
Häkämiehen puheen taustalla ovat kansainväliset pohdinnat NATOn ISAF-operaation tulevaisuudesta.
- Lähiviikkojen aikana Afganistanissa mukana olevat maat arvioivat kriittisesti, mitä operaatiolla on saatu aikaan ja miksi tulokset eivät ole vastanneet odotuksia. Uskon, että tämän analyysin pohjalta arvioidaan operaation strategia ja siitä johtuvat muutokset, Häkämies perusteli. Hänen mukaan kansainvälinen yhteisö on ymmärtänyt ns. exit-strategian merkityksen.
Häkämies vaati myös Afganistanin elokuisten presidentinvaalien vilppisyytteiden tutkimista.
- Vaalien laillisuuteen on kohdistunut äärimmäisen vakavia syytöksiä. Vaalivilppisyytökset tulee aina tutkia tarkoin. Laillisesti valittu valtiojohto on edellytys rauhanturvaoperaatiolle, puolustusministeri Häkämies sanoi.
Puolustusvoimien entisen komentajan Gustav Hägglundin mielestä Suomen tulisi vetää joukkonsa pois Afganistanista ensi vuoden loppuun mennessä. Hägglund sanoo kuitenkin, ettei Suomen tulisi vetää joukkojaan yksin vaan osana eurooppalaista rintamaa. Hägglund kertoi näkemyksistään YLEn Aamu-tv:n haastattelussa.
Hägglundin mukaan Suomi ei voi vetäytyä Afganistanista yksin, sillä se olisi rintamakarkuruutta. Suomen tulisi poliittisella tasolla tehdä töitä sen eteen, että eurooppalaiset vetäytyisivät pois sieltä, Hägglund painottaa.
Hägglund sanoo, että suomalaisia rauhanturvaajiakin kohti kohdistuneita hyökkäyksiä kiihottaa paikallisten taistelijoiden tietämättömyys siitä, ketkä alueella olevista sotilaista kuuluvat rauhanturvaajiin ja ketkä terrorismin vastaista sotaa käyviin sotilaisiin.
- Siellä on 110 000 sotilasta, joista valtaosa käy terrorismin vastaista sotaa.ja vajaa viidesosa on olevinaan siellä rauhanturvaajina. Se on aika vaikea operaatio, jossa toisella kädellä ammutaan ja toisella kädellä jaetaan ruokaa. Ei nämä paikalliset tiedä kuka kuuluu sotiviin joukkoihin ja kuka rauhanturvaajiin, joten tästä johtuvat myös hyökkäykset suomalaisia vastaan, Hägglund toteaa.
Hägglundin mukaan Afganistanin vaikeassa tilanteessa on kyse ennen kaikkea maan sisäisistä jännitteistä.
- Tässä ollaan tällaisen sisäisen selkkauksen osapuolena ja suojaamassa tällaista korruptoituneiden konnien Kabulia, joka ei ole suosittu afganistanilaisten keskuudessa. Tämä yllyttää myös hyökkäyksiä.
Hägglund vertaa Afganistanissa meneillään olevaa sotilasoperaatiota 1990-luvun alun Somaliaan.
- Nyt olemme hyvin lähellä sitä tilannetta, jossa olimme Somaliassa syksyllä 1993, jossa kysymme, että mitä ihmettä me täällä teemme.
Hägglund löytää tilanteesta heijasteita myös hieman etäisemmästä historiasta.
- Muistan kun venäläiset menivät sinne 1979 niin The Economist kirjoitti, että nyt Neuvostoliitto teki elämänsä virheen. Lehti kirjoitti tuolloin, että afganistalaiset rakastavat tapella ja jos he, eivät tappele jotain ulkopuolista vastaan he tappelevat keskenään. Nyt tuolla on oltu jo yhdeksän vuotta, että olisi varmaan aika jo lähteä, Hägglund toteaa.
Ruotsalais-suomalaista rauhanturvaajaosastoa kohti avattiin tuli maanantain vastaisena yönä Afganistanissa. Välikohtauksesta ei aiheutunut rauhanturvaajille henkilövahinkoja. Tapahtumapaikka sijaitsi keskellä ruotsalais-suomalaista vastuualuetta Masar-i-Sharifin länsipuolella. Tilanne alkoi, kun suomalaisia ajoneuvoja kohti ammuttiin kaksi singonlaukausta klo 22.50 paikallista aikaa. Tilanteen jatkuessa suomalaiset rauhanturvaajat ampuivat varoituslaukauksia hyökkääjiä kohti. Tapahtumapaikalle lähetettiin lisäjoukkoja. Välikohtaus rauhoittui kun hyökkääjät pakenivat paikalta. Kriisinhallintajoukko jatkaa partiointia sekä valvontaa vastuualueellaan.