Hölkkäri On Web
Tällä palstalla HOW aloitti vuonna 1996. Juttuvinkkejä tai valmiita juttuja Uutisiin voit lähettää
sähköpostilla toimitus(a)holkkari.fi
Puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulee pitää kriisinhallintajoukot Afganistanissa. 35 prosenttia haluaa vetää ne pois ja 16 prosentilla ei ole asiaan kantaa. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaamasta tuoreesta mielipidekyselystä.
Naisten ja miesten suhtautumisessa operaatioon ei ole suuria eroja, joskin miehistä hieman suurempi osa pitäisi suomalaiset Afganistanissa. Nuoret suhtautuvat joukkojen säilyttämiseen myönteisemmin, kuin yli 50-vuotiaat.
Kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien enemmistö on kriisinhallinnan jatkamisen kannalla. Keskustan kannattajien joukossa mielipiteet menevät ristiin. Enemmistö vasemmistoliittolaisista taas haluaisi vetää joukot pois. Sosiaalidemokraattien näkemykset noudattelevat pääpiirteittään koko väestön mielipiteitä.
Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen pääopettaja, komentaja Juha-Antero Puistola näkee kolme tärkeää syytä siihen, miksi suomalaiset kannattavat joukkojen pitämistä Afganistanissa. Ne ovat luottamus omiin päättäjiin, pitkäaikaiset perinteet ja myönteiset kokemukset rauhanturvaoperaatioihin osallistumisesta sekä solidaarisuus eli Suomi nähdään osana muuta Eurooppaa.
Selvä enemmistö vastaajista eli 44 prosenttia oli sitä mieltä, että joukkojen tulee pysyä Afganistanissa niin kauan, kuin on tarvetta. 27 prosenttia katsoo, että joukot tulee kotiuttaa mahdollisimman pian. Vihreät ja kokoomuslaiset ovat selkeimmin sitä mieltä, ettei mitään aikarajoja ole tarvetta asettaa.
Vaikka suomalaiset antavatkin kyselyn perusteella vahvan tuen Afganistan-operaatiolle, vain harvat uskovat kriisinhallinnalle asetettujen tavoitteiden toteutuvan.
Peräti 65 prosenttia pitää melko tai täysin epätodennäköisenä demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista Afganistanissa. Vain 25 prosenttia suhtautuu asiaan optimistisesti.
Suomalaiset siis haluavat joukkojen pysyvän Afganistanissa huolimatta siitä, ettei läsnäololla uskota saavutettavan asetettuja tavoitteita. Suomen Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen ei kuitenkaan pidä jakaumaa erikoisena.
"En tiedä, onko se ristiriita. Se kertoo mielestäni vain siitä, että ihmiset ovat mielestäni järkeviä ja ajattelevat, että jotakin pitää ainakin yrittää tehdä, ettei tilanne Afganistanissa pääsisi ihan kaoottiseksi", Pehkonen sanoo.
Puistola puolestaan arvioi, että "ihmiset ymmärtävät, miten vaikea tuollainen operaatio on".
Afganistan-kysely toteutettiin 14.–24. 9 välisenä aikana ja siihen haastateltiin tuhatta ihmistä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Yksi kansainvälisten joukkojen rauhanturvaaja sai surmansa ja kaksi haavoittui hyökkäyksessä Sudanin Darfurissa, kertoivat joukot tiistaina. Aseistautuneiden miesten joukko avasi tulen rauhanturvaajia vastaan, kun nämä olivat maanantai-iltana saattamassa minibussia El Geneinassa Länsi-Darfurissa.
Surmansa saanut sotilas kuului YK:n ja Afrikan unionin yhteisiin rauhanturvajoukkoihin. Hänen kansallisuuttaan ei kerrottu julkisuuteen. Yhteensä 17 Unamid-joukkojen sotilasta on saanut surmansa Darfurissa sitten viime vuoden tammikuun.
Kapinalliset nousivat Darfurissa aseisiin hallitusta vastaan vuonna 2003. Tilanne on edelleen epävakaa kansainvälisistä sovitteluponnisteluista huolimatta.
Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan kansainvälisessä yhteisössä vallitsee epätietoisuutta Afganistanin kriisinhallinnasta. Suomen Afganistan-strategiassa ei kuitenkaan ole ainakaan puoleen vuoteen odotettavissa muutoksia.
- Kyllä meillä kaikilla on pientä epätietoisuutta ja sen takia Afganistanin tilanteesta pitää myös keskustella, Stubb sanoi YLE Uutisille.
Eduskunta käy ensi torstaina ajankohtaiskeskustelun Afganistanin tilanteesta. Stubbin mukaan hallitus ei siihen keskusteluun ole tuomassa mitään uusia avauksia.
Suomellekin saattaa tulla pyyntö lisäjoukoista
Parhaillaan Yhdysvallat pohtii jopa 30 000 sotilaan lisäjoukon lähettämistä Afganistaniin. Stubb ei sulje pois mahdollisuutta, että Suomikin saisi pyynnön lähettää lisäjoukkoja. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei Suomen Afganistan-strategiassa tapahdu lähimmän puolen vuoden aikana muutoksia.
- Voi hyvin olla, että jossain vaiheessa Suomellekin tulee pyyntöjä lisäjoukoista, mutta näkisin tilanteen sillä lailla, että meillä ei ole tarvetta tehdä muutoksia suuntaan tai toiseen.
Suomella on Afganistanissa 115 sotilasta kriisinhallintatehtävissä ja 85 sotilasta turvaamassa presidentinvaaleja, joissa saatetaan vielä järjestää toinen kierros. Kun vaalitehtävä on täytetty, 85 hengen joukko palaa aikaisempien päätösten mukaisesti takaisin Suomeen.