Kriisinhallintatehtävissä palvelevien alimpia palkkoja korotettiin kuun alussa yleiskorotuksia enemmän. Aliupseeriliiton mukaan suunta on oikea, mutta korotuksia tarvittaisiin kautta linjan.

Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) tiedotteen mukaan korotuksilla pyritään vastaamaan kriisinhallintatehtävien rekrytointihaasteisiin.

Vähimmäispalkka vaativuusluokassa 1 nousi tasan 2 000 euroon kuukaudessa. Aiemmin palkka oli 1 755 euroa kuussa. Korjauksia tehtiin myös vaativuusluokissa 2 ja 3. Yhteensä näissä tehtävissä palvelee yli 200 henkilöä.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino kertoo, että alimassa palkkaluokassa ylimääräinen korotus oli noin 200 euroa.

- Kun päälle tuli 2,2 prosentin yleiskorotus, päästiin noin 250 euron lisäykseen, hän selvitti.

Hänen mukaansa oli hävytöntä, että Suomesta kriisinhallintatehtäviin lähetettiin alle 2 000 euron kuukausipalkalla.

Leinon mukaan kriisinhallintatehtävissä palkkataso on jäänyt tällä vuosikymmenellä 15-20 prosenttia pienemmäksi kuin puolustusvoimissa.

Kriisinhallintehtävien palkoista on neuvoteltu erikseen vasta muutama vuosi.

Puolustusministeriön mukaan muutokset taloudelliset vaikutukset ovat 1.3 miljoonaa euroa. Loppusyksyn aikana on tarkoitus parantaa myös alan vakuutusturvaa.

Yli sata lasta on joutunut sairaalaan Kosovon pääkaupungin Pristinan lähellä, kertoo uutistoimisto DPA. Lapset kärsivät myrkytysoireista, joiden aiheuttajasta ei ole tietoa.

Viranomaisten mukaan 123 lasta kiidätettiin Pristinan keskussairaalaan läheisestä koulusta heidän saatuaan hengitysoireita. He olivat aiemmin valittaneet oudosta hajusta.

Koulun ja sairaalan välinen autotie suljettiin liikenteeltä, jotta sairaankuljetus saatiin nopeasti toimintaan. Paikallispoliisi ja Nato-johtoiset KFOR-joukot auttoivat potilaiden kuljettamisessa.

- Tilanne on kaoottinen, osa potilaista on käytävillä, koska sairaalasänkyjä ei ole riittävästi, sairaalan lääkäri sanoi uutistoimisto DPA:lle.

Lapsen kärsivät hengitysoireiden lisäksi lihaskrampeista ja kohonneesta verenpaineesta. Myrkytyksen syytä ei tiedetä. Lääkärin mukaan erikoista on se, että suurin osa uhreista on tyttöjä.

Torstaina sadat perheenjäsenet odottivat tietoa lasten tilasta sairaalan ulkopuolella. Kuusitoista lasta kotiutettiin torstai-iltaan mennessä.

Sairaalan tiedottajan Shpend Fazliun mukaan myrkytyksen syy selviää vasta kemiallisten tutkimusten jälkeen.

Eduskunta ei ryhdy vaatimaan suomalaisten kriisinhallintajoukkojen vetämistä pois Afganistanista. Vain vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ajoivat nopeaa vetäytymistä, kun eduskunta keskusteli asiasta torstai-iltana.

Kansanedustajilla oli kuitenkin suuri huoli turvallisuustilanteen heikentymisestä Afganistanissa. Monet toivoivat, että suomalaisten osallistuminen voisi pian painottua enemmän siviilitoimiin sotilaallisen läsnäolon sijasta.

- Jos ensi vuoteen mennessä ei löydy sotilaallista ratkaisua, siellä ollaan hävitty ja kansainvälisen yhteisön missio on ajanut karille, Markku Laukkanen (kesk.) sanoi.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) korosti, että Suomen on jatkettava niin sotilaallisessa kuin siviilikriisinhallinnassa. Siellä ollaan niin kauan, kuin se on tarpeen.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Pertti Salolainen (kok.) sanoi, että vetäytyminen nyt olisi erittäin turmiollista. Jos muutkin vielä tekisivät samoin, edessä olisi Salolaisen mukaan kaaos.

Erkki Tuomioja (sd.) myönsi, ettei siihen ole yksiselitteistä vastausta, mitä Suomen osallistumiselle pitäisi tehdä. Tuomiojan sanoin "keltainen valo" kuitenkin palaa jo.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie kehotti hallitusta pohtimaan aikataulua suomalaisjoukkojen kotiuttamiselle.
- Vuonna 2002 tehty päätös (osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioon) ei voi olla avoin valtakirja jatkaa loputtomiin, Lapintie sanoi.

Urpilainen: Hallitus piilottelee motiiveja

Puoluejohtaja Paavo Arhinmäen (vas.) mielestä sotilastoimista olisi siirryttävä kokonaan siviilikriisinhallintaan. Eero Heinäluoma (sd.) vastasi, ettei Suomi tietenkään voi peruuttaa antamiaan sitoumuksia. Ei puhettakaan, hän sanoi.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen moitti, että hallitus ei ole ollut täysin avoin perustellessaan osallistumista Afganistan-operaatioon. Urpilaisen mielestä hallitus piilottelee sitä, että asialla on merkitystä myös Suomen suhteille Yhdysvaltoihin ja Natoon.

Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) toisti keskustelussa aiemman kantansa, että Suomen pitää varautua ensi vaalikaudella vetäytymään Afganistanista.

Suomalaisten oma EOD-toiminta (explosive ordnance disposal)loppui virallisesti 30.09.2009 ja on yksi osa tulevaa suomalaisten vähennystä ja toiminnan supistamista.

Vuosina 1999-2009 aikana kaikkiaan yli parisataa suomalaista rauhanturvaajaa raivasi ja toimi erilaisissa pioneeritehtävissä EOD-ryhmässä Camp Villessä Kosovossa.

Tehtävän tärkeyttä ja sen merkitystä voi tuskin liikaa korostaa Kosovon sodan jälkeisen tilanteen vakauttamissa.

R.I.P.