Kriisinhallintaan osallistuminen voi olla riski Suomen turvallisuudelle, arvioi kansanedustaja Kari Rajamäki (sd). Asiasta kertoi Länsi-Savo -lehti. Rajamäki arvioi, että Suomi leimautuu tällaisissa operaatioissa, mistä seuraa joutuminen mahdolliseksi terrorin kohteeksi. Entisen sisäministerin mielestä terrorismin riski kytkeytyy myös maahanmuuttopolitiikkaan. Rajamäki näkee, että maahanmuuttajien määrää ja laatua pitää hallita nykyistä paremmin, jottei Suomen sisäinen turvallisuus vaarannu.
 

Afganistanin presidentinvaalien mahdollinen toinen kierros siirtää Suomen lisäjoukkojen kotiutumista.

Vaaleja turvaamaan lähetettyjen rauhanturvaajien oli tarkoitus palata jo lokakuun lopussa, mutta nyt näyttää siltä, että presidentinvaalit venyvät toiselle kierrokselle.

Toinen kierros järjestettäneen marraskuun puolella.

"Jos vaalien toinen kierros tulee, se ei aiheuta mitään ongelmia", ulkoministeri Alexander Stubb (kok) arvioi perjantaina. Eli lisäjoukot saavat lisäaikaa.

Stubb muistutti, että lisäjoukkojen mandaatti on 4–5 kuukautta heinäkuun alusta, joten uusia päätöksiä ei välttämättä edes tarvita. "Nykyisillä pärjätään" Stubbin mukaan marraskuun loppuun.

Jos lisäjoukkojen aikataulua venytetään muutamalla viikolla, puolustusministeriön mukaan Afganistanissa olevista lisäjoukkojen rauhanturvaajista jatkavat vain halukkaat.

Puolustusministeriön näkökulmasta 40–50 miehen lisäjoukon jääminen riittää.

Suomi lähetti Afganistaniin vahvistuksia ennen elokuun presidentinvaaleja. Kaikkiaan suomalaisia on pohjoisessa Mazar-i-Sharifissa kaksisataa.

Presidentinvaaleissa on raportoitu ilmenneen laajaa vilppiä.

Suomalaisten tuki Afganistanin rauhanturvaoperaatiolle on uuden kyselyn mukaan vähentynyt. Entistä useampi on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi osallistua operaatioon. Tutkijan mukaan julkinen keskustelu on vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen.

Afganistanin turvallisuustilanne on kiristynyt huomattavasti viime kuukausien aikana. Suomalaisiakin rauhanturvaajia on loukkaantunut tienvarsipommi-iskuissa ja poliitikot sekä muut vaikuttajat ovat käyneet voimakasta julkista keskustelua Afganistanin tilanteesta.

Maanpuolustuskorkeakoulun teettämä kyselytutkimus osoittaa, että suomalaisten tuki Afganistanin rauhanturvaoperaatiolle on vähentynyt selvästi lyhyessä ajassa.

Operaatioon osallistumista vastusti 44 prosenttia ja kannatti 42 prosenttia vastanneista. Vastustus oli voimakkainta naisten ja eläkeikäisten keskuudessa.

Helsingin Sanomien vastaavassa selvityksessä viime kuun lopulla 35 prosenttia oli joukkojen pois vetämisen kannalla. Puolet vastanneista oli tuolloin sitä mieltä, että Suomen tulisi pitää rauhanturvaajansa Afganistanissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Risto Sinkko uskoo, että julkinen keskustelu on vaikuttanut mielipiteisiin ja hänen mielestään siihen osallistuvien tulisi tarkemmin miettiä mitä he sanovat.

- Aina tällaisten elämän kovien totuuksien esille tuominen varmasti panee ihmisten tunteet liikkeelle, Sinkko sanoo.

Nyt tehtyyn kyselyyn vastasi vajaat 700 ihmistä. Heille esitettiin seuraava kysymys: "Julkisuudessa väitetään, että rauhan turvaaminen Afganistanissa on muuttunut aseelliseksi selkkaukseksi, jossa Suomikin on osapuolena. Mitä mieltä olette, pitääkö Suomen osallistua operaatioon vai ei?".

Tanskalaisjoukot ovat surmanneet pikkutytön ja haavoittaneet kahta muuta siviiliä Afganistanissa. Tanskan asevoimien mukaan siviilit joutuivat tulilinjalle, kun tanskalaiset kävivät tulitalistelua Taliban-kapinallisten kanssa Afganistanin levottomassa eteläosassa.

Haavoittuneet ovat kuolleen tytön isä ja sisar. Heitä hoidetaan armeijan kenttäsairaalassa, eikä heidän henkensä ole vaarassa.

Taistelu käytiin maanantaina Gereshkin kaupungin lähellä Helmandin maakunnassa. Alueella ei Tanskan asevoimien mukaan näkynyt merkkejä siviileistä.

Tulitaistelun tauottua paikalle kuitenkin saapui kyläläisiä mukanaan haavoittunut isä ja tämän kaksi tytärtä. Heidät kuljetettiin tanskalaisten tukikohtaan, jossa toisen tyttären todettiin kuolleen.

Alustavan tutkinnan perusteella kolmikko haavoittui tanskalaisten luodeista.

Tanskan sotilasoperaatiota Afganistanissa johtava eversti Erik Sommer sanoi Tanskan televisiossa sotilaiden olevan hyvin järkyttyneitä tapauksesta. Sommer lupasi tanskalaisten tekevän kaikkensa uhrien auttamiseksi.

Afganistanin Nato-johtoisissa ISAF-joukoissa palvelee yli 700 tanskalaissotilasta. Suurin osa tanskalaisista on sijoitettu juuri Helmandiin.